will I ever be happy?

Netti on ollu kämpiltä katki nyt jonkun kuukauden, saatanan mokkula. Tulin nyt porukoille kun ne on matkoilla niin nyt pystyn taas kirjoittamaan. Laihdutukseen ei mitään ihmeellistä, samaa paskaa kuin aina. Paastoa, ahmimista, oksentelua, normaalia syömistä ja liikuntaa kun siltä tuntuu. Joitain kiloja on pudonnut ja vaatteet istuu paremmin.

Pään sisällä sen sijaan on pitkästä aikaa kunnon myrsky. Kaikki ahdistaa ja itken taukoamatta. Tuntuu ettei elämästä tule mitään. Vaikka muutin tuonne uuteen paikkaan vasta vuosi sitten, olisin jo valmis taas uusiin maisemiin. Mulla on siellä tosi hyviä kavereita, mutta niillä on tietenkin ne vanhatkin kaveriporukat ja viime aikoina on alkanut tuntua että olen vaan taakka kaikille. Jos joku peruu sovitun tapaamisen tulee heti fiilis ettei se halua olla mun kanssa.

Sama täällä porukoilla. Piti lähteä tänään kaverin kanssa sen kavereitten mökille. Olin herännyt aikaisin, pakannut kaiken ja valmis lähtöön kun puhelin soi. No, soihan se sitten, sen takia että kaveri ilmoitti ettei lähetäkään mihinkään. Vaikka mä tiedän, ettei se johdu mitenkään musta, päässä pyörii vaan "ne ei halua olla sun kanssa".

Mun elämällä ei ole mitään suuntaa. Kaikki pyörii paikoillaan enkä tiedä mitä haluan. Mulla on työpaikka ensi vuodeksi ja keväällä pitäisi hakea johonkin kouluun. Kun vaan tietäisi mihin. En mä osaa ajatella, mitä haluan tehdä isona. Enhän mä edes tiedä mitä teen tänään, saati sitten huomenna! Tekisi mieli vaan hypätä johonkin koneeseen ja lentää pois.

Anonyymin kommentti viime postaukseen osui niin oikeaan kuin vaan voi. Mä olen tyhmä. Tyhmä kun teen tän kaiken itelleni. Ei tästä oo kellekään mitään hyötyä. Ei ketään kiinnosta kuinka paljon painan tai miltä näytän. Tästä ei seuraa mitään muuta kuin paskaa kaikille ja lisäks tä on aika vitun itsekästä. Ja joo, ajattelen itseäni ihan liikaa. Näin siis järkipelillä ajateltuna. Totuus on kuitenkin se, että mä rakastan ihmisiä mun elämässä enkä haluais satuttaa niitä. Oon aina se kaveri joka kuuntelee ja lohduttaa, kenen olkapäähän itketään. Enkä ikinä itse valita tai kerro totuutta kun kysytään mitä kuuluu. Laitan sen maskin päälle, hymyilen ja sanon kaiken olevan mahtavasti. Sen takia tänne blogiin päätyy pääasiassa se kaikki paska mitä en pysty itse pääni sisällä käsittelemään. Mä en tiedä tarkalleen mistä tä kaikki alunperin alkoi, tiedän vaan että se on jatkunu liian kauan. Ja haluaisin että se loppuis. Mä haluan olla onnellinen. En vaan tiedä mitä mun täytyy tehdä että saavuttaisin sen. Ja siihen asti mä jatkan tällä tiellä.

Koitan nyt postailla päivittäin kun olen vielä täällä ja toivottavasti saan kämpillekin toimivan netin pian.

sometimes I disgust myself

Oon taas ollu huono bloggaaja mutta huomenna tulee kunnon postaus! Tä viikko on menny kyllä niin penkin alle kuin vaan voi. Oon syöny ihan liikaa ja sen jälkeen aina oksentanu. Eilen sain pidettyä syömiset kolmessa pienessä leivänpalassa mutta tänään meni taas huonosti: leipää, kolme karjalanpiirakkaa, suolapähkinöitä, kasviswokkia ja karkkia. Melkeen kaiken sain ylös.

Nyt on henkisesti ja fyysisesti niin paska olo että huomenna saan syödä vaan omenan, nektariinin ja vähän maitorahkaa. Loppuviikoksi otan duuniin omat eväät niin tiän ainakin mitä suuhuni laitan. Tarkotuksena ois syödä kanasalaattia eli 100g kanasuikaleita, ananasrengas, pinaattia, kurkkua, tomaattia, kikherneitä ja raejuustoa. Illaksi mulla on kotona hedelmiä. Kävin tänään kaupassa ostamassa koko viikon ruoat eli kauppaan ei tarvitse eksyä mielihalujen takia.

Huomenna koitan muistaa kirjottaa kaikesta kivasta mitä tässä on nyt tapahtunut. Nyt oon liian väsynyt. Tästä kuopasta on kuitenkin suunta vain ylöspäin - ja painon suunta alaspäin!

what are skinny girls made of

What are skinny girls made of?

Rye bread and cheese,

soya sauce and rice.

Cookies and sweets,

rasberry pies.

And then they throw up,

more than twice.

So much about my day.

some people feel the rain, others just get wet

Heipähei taas! Täällä mä postailen kaatosateessa parvekkeelta kahvikupin ja röökin kanssa. Jotenkin helpottunu fiilis, helppo hengittää.

Tänään on kurkusta mennyt alas neljä kuppia kahvia, kasvisrisottoa ja puoltoista omena töissä sekä paljon vettä. Vielä olisi nä kolme kupillista kahvia ja kolme luumua jäljellä. Kolmonen on kiva numero. Kasvisrisotossa oli valkosta riisiä mikä ei ollut kiva, mutta söin siitä mulle tarkotetusta määrästä vain puolet. Lisäksi siinä oli porkkanaa, vihreetä ja punasta paprikaa, parsakaalia, vihreitä papuja ja jotain kurpitsaa. Ei siinä voinut olla enempää kuin 350kcal?

Näillä näkymin kalorit näyttää siis tältä:

kahvi 7 kuppia + maito (kolmessa täysmaitoa, lopuissa rasvatonta) 70kcal
kasvisrisotto 350kcal(?)
1½ omenaa 75kcal
3 luumua n.40kcal
YHTEENSÄ 535kcal

Oon aika tyytyväinen. Kuudelta alkaa Suurin pudottaja ja sen aikana ajattelin pomppia puoli tuntia stepperin kanssa. Lisäksi jos ja kun toi sade vähän hellittää meen toivottavasti kahdeksan jälkeen pienelle lenkille. Normaalisti mua ei haittaisi toi sade mutta nyt ei ole varaa tulla kipeäksi niin en halua vilustua ihan turhaan (mistä lähtien vilustuminen kaloreiden takia oli turhaa?!).

Niin kuin veikkasinkin, aamulla paino ei eilisen puuron takia ollut enää sen tietyn luvun alapuolella, eli menee ainakin kolme päivää ennen kuin saan ruksia tuon seuraavan pudonneen kilon pois :( Ja söin eilen illalla sittenkin sitä ananasrahkaa ja raejuustoa eli sekin varmaan vaikutti..

Pidän paaston sittenkin joko huomenna tai perjantaina, silloin ei ole niin hyvää ruokaa töissä. Toisaalta huomenna voisin syödä tämän päivän jämät. Katsotaan siis huomisen fiilis ja tehdään päätökset sitten :)

Nyt kun paino on saatu taas kuriin ja tippumaan mulla on pitkästä aikaa sellainen olo että saatan jopa onnistua.

Together we'll make it through somehow <3

and after the smile comes the rain

Täällä taas, eikä niin iloisena kuin eilen. Vitutukseen söin siis vielä ananasmurskaa ja rahkaa, ja sekoitin joukkoon viinaa. Perus iltapala. Ei ollut hyvää mutta hetkeksi tuli kivempi olo. Kunnes se meni ohi ja oksensin. Hitto. Eka kerta piiitkään aikaan, en edes muista koska olisin viimeksi oksentanut. Kurkku alkoi sattua ihan helvetisti ja menin sen jälkeen nukkumaan.

Tänään aamulla paino näytti taas uudella numerolla alkavan luvun. En saa kuitenkaan ruksia tuota kolmosta sivupalkista ennen kuin paino on ollut kolme aamua sama. Muuten tuntuu huijaamiselta. En syönytkään tänään sitä pastaa, sillä se näytti aika kamalalta. Olin siis ottanut sen töistä mukaan kun oli jäänyt yli viikolta. Heitin sen pois ja söin sen sijaan puuroa, omenan, 8 luumua, ananasmurskaa, rahkaa ja raejuustoa. Liikaaliikaaliikaa. Eilisen jälkeen oli kuitenkin hyvä syödä taas enemmän.

3 kuppia kahvia + rasvaton maito 50kcal
8 luumua 100kcal
omena 50kcal
lautasellinen (2 annosta) puuroa + vähän maitoa 340kcal
ananasmurska 135kcal
maitorahka 58kcal
raejuusto 35kcal
YHTEENSÄ 768kcal

Ei tuo nyt ihan hirveästi ole. Liikuttua ei kyllä tullut hirveästi vaikka piti lähteä lenkille. Kävin kaupassa eli käveltyä tuli n.4km ylä- ja alamäkiä.

Huomenna töissä syön kasvisruoan, paitsi jos se on jotain pahaa niin kaksi ruispalaa juustolla ja salaattia. Illalla kotona omena. Samalla periaatteella mennään koko viikko. Jonain päivänä pidän paaston kuten sivupalkista näkee, mutta se riippuu ihan mitä töissä on ruokana. Ärsyttää kun saan vasta huomenna tietää viikon ruokalista. Epätietoisuus ei ole mun juttu.

Olisi vielä paljon kirjoitettavaa, mutta kuuden tunnin päästä pitää jo herätä töihin. Huomiseen ihanaiset!

smile on my face

Tänään on ollut hyvä päivä vaikka eilinen vähän kusi. Söin töissä kaksi palaa ruisleipää juustolla ja salaattia. Mutta. Yhdellä työntekijällä oli vika päivä ja oli sitten tehnyt meille rahkapiirakkaa. En kehdannut olla syömättä ja koska feilasin jo niin söin sitten vähän karkkiakin. Illalla vielä kotona kikherneitä. Ei hyvä. Onneksi aamupaino ei tänään ollut järkyttävän suuri.

Tänään suuhun on tähän mennessä mennyt neljä luumua ja viisi kuppia kahvia, paaaljon vettä ja tupakkaa. Tarkoitus olisi vielä syödä ananasmurskaa ja maitorahkaa. Kuitenkin jos yksi tyyppi soittaa kohta ja mennään johonkin en aio niitä syödä. Saa nyt nähdä.

Olen siivonnut koko päivän. Puolet kämpästä kiiltää jo puhtautta. Järjestelin keittiön kaapit uudestaan ja mietin, että tähän hyllylle voin sitten laittaa ruokaa. Aloin nauraa hysteerisesti. Enhän mä osta tänne enää ruokaa, muuten alan vain ahmia. Hyllyt ovat nyt kuitenkin tyhjinä. Voin järjestää ananaspurkit sinne riviin.

Kävin myös pyörälenkillä, reilu puoli tuntia mutta tuossa helteessä sekin oli saavutus! Nyt on hyvä fiilis. Liviltä tulee sinkkuelämää ja toivottavasti kohta lähden ulos.

Ihanaa viikonloppua rakkaat <3

when your life is a mess, you can at least have a clean home

Mua hymyilyttää. Mulla on "suunnitelma", jotain mitä tehdä. Arkipäivät menee hyvin rutiinilla: töitä, kotiin ottamaan tunniksi aurinkoa, gossip girl, suurin pudottaja, liikuntaa, suihkuun, jotain telkkarista, blogin päivitys ja nukkumaan.

Eilen tosin iski kauhea siivousvimma ja päätin suorittaa tän viikon aikana oikein kunnon suursiivouksen. Tänään töiden jälkeen siivosin koko parvekkeen ja pesin ikkunat ja parvekelasit. Siinäkin ruskettui ja lisäksi tuli tehtyä jotain. Viimeinen lasi jäi jumiin ja jouduin hakemaan keittiöjakkaran että saisin sen jotenkin ylhäältä käsin liikkeelle. Seisoin kaiteen tasalla, tyhjä pudotus edessä. Yksi askel ja olisin vain pudonnut. Laitoin silmät kiinni ja pelästyin omia ajatuksiani. Jätin lasin siihen paikoilleen, en uskalla enää kiivetä sinne. En ennen kuin olen varma että tuollaiset ajatukset pysyvät poissa.

Söin töissä samaa soijarisottoa kuin maanantainakin ja lisäksi salaattia. Ja koska en vieläkään ole päässyt yli leipäaddiktiosta, vetelin tyytyväisenä naamaani kolme palaa ruisleipää (60kcal/kpl), sitä helvetin vaaleaa leipää ja juustoa. Aamulla söin myös omenan. Paino ei silti kotiin tultaessa ollut korkeampi kuin aamulla, eli ei ollut niin paha moka. Huomenna koitan pysyä poissa leipäpussilta.

Herkkulakko on taas sunnuntain jälkeen pysynnyt voimassa. Ärsyttää vaan ihan sikana että subilla on tällä viikolla mainoskatkojen kohdalla haribon color-rado mainos. Mun lempikarkkeja. Täytyy pysyä vahvana. Sosiaalisia tilanteita välttelemällä olen pysynyt erossa kesän jätskihoukutuksia. Jäätelöä kun pystyn vetämään litrakaupalla ennen kuin tulen täyteen... Ehkä voisin sallia jätskin jo heinäkuussa? Jos en kuitenkaan syö muita herkkuja ainakaan koko kesänä. Katsotaan..

Nyt alkaa väsyttää, huomiseen ihanaiset <3