I wanna be special.

Tämän päivän piti mennä hyvin. No, ei se ihan huonostikaan mennyt mutta paljon paremmin olisi pitänyt ! Aamulla kun heräsin kamalan yön jälkeen olo oli aivan hirveä. Maha kouristeli, pää särki ja huippasi niin pahasti että pääsin vain pari askelta eteenpäin ennen kuin oli pakko istua lattialle hengittämään. En saanut aamukahvia koska en käynyt eilen ostamassa sitä maitoa, en voinut mennä suihkuun pesemään hiuksia, sillä en pysynyt pystyssä ja pelkkä ajatuskin suihkukoppiin menemisestä sai voimaan pahoin. Makasin hetken sohvalla rauhoittumassa ja tajusin, etten pystyisi millään ajamaan porukoille siinä kunnossa. Oli siis pakko syödä puuroa, yksi muumilautasellinen, 280kcal. Sen jälkeen nukuin vielä puoli tuntia ja olo oli paljon parempi ja pääsin vihdoin lähtemään.

Porukoilla söin juustosämpylän ja join kahvia, vaikka ei pitänyt. Päänsärky oli tullut takaisin eikä ollut buranaa. Muutenkin oli heikko olo. Sitten kävin kampaajalla. Uusista hiuksista tuli kivat, ei ne paljoa muuttuneet, mutta väri on taas vähän tummempi, pituudesta lähti varmaan kymmenen senttiä kun latvat oli niin paskassa kunnossa ja on mulla nyt jonkinnäköinen otsatukkakin :) Nyt illalla söin vielä yhden kanafilepihvin ja salaatinlehtiä, tomaatin ja kurkkua.

Ihan liikaa ruokaa. Mietin että varmaan joulusyömisten aikana maha tottui niin paljoon ruokaan, että nyt kun se eilen sai vain vähän mehukeittoa niin reaktio oli tällainen. Eihän mulla ennen parin kolmen päivän paastot ole mitenkään fyysisesti vaikuttaneet kuin positiivisesti. Huomenna kun olen näillä näkymin lähes koko päivän kotona, syön päiväruoan ja illalla jotain hedelmiä. Ehkä vähentämällä pikkuhiljaa syömisiä ei tule mitään näitä ongelmia. Huomenna myös piiitkälle hiihtolenkille niin saa taas vähän rasvaa poltettua.

Tyhmä minä. Täytyy laihtua.

elämän harmautta ei kukaan puolestani väritä

 Blogitauko loppuu just nyt !

Teki kyllä mieli tulla kirjoittamaan aikaisemmin, mutta ajattelin että pidän nyt tuon päätöksen. "Laihdutustauon" aikana myös motivaatio palasi kirkkaampana kuin aikoihin. Sunnuntaina siis vielä söin oikein olan takaa, mutta eilen alkoi taas tuttu elämä. Joulun aikana tuli siis syötyä enemmän kuin kehenkään luulisi mahtuvan, mutta yritin olla ajattelematta sitä. Vaikeaa kyllä oli, mutta jotenkin onnistuin.

Sunnuntaina meillä kävi vieraita ja tein juustokakun. Vaikken yleensä itseäni hirveästi kehukaan, oli se kyllä parasta mitä olen ikinä syönyt. Siihen olikin hyvä lopettaa mässääminen :) Eilen päivällä söin pari lusikallista porkkanalaatikkoa, n.100g savulohta ja kolme punajuurta. Illalla tonnikalaa vedessä, salaatinlehtiä, punajuuria, ananasta, omenan ja mandariinin. Joulusyöpöttelyn jälkeen tuo oli todella vähän ja aamulla tuntui että vatsa olisi vähän pienempi.

Hetki sitten pääsin taas omaan kotiin enkä ole syönyt vielä mitään tänään. Jääkaapissa on n. litra mehukeittoa ja ne ajattelin juoda illemmalla. Huomenna aamulla juon kahvia jos jaksan kohta raahautua kauppaan ostamaan maitoa. En kyllä ehkä niin jää edes vähän enemmän rahaa uuden vuoden viettoon, jonka tämä tyttö viettää näillä näkymin lähes selvin päin! Varastossa olisi vähän likööriä eli sen ajattelin juoda, mutta muuten ei ole varaa mihinkään ylimääräiseen tai taksiin. Ihan hyvä vain, eipähän tule syötyäkään.

Huomenna täytyy taas rientää pari sataa kilometriä länteen porukoille, sillä varasin kampaajan huomiseksi. Vietän siis uuden vuoden siellä ja sen jälkeen lähden Lappiin perheen kanssa. Haluan jo niin paljon hiihtämään ja polttamaan kaloreita! Äiti ja iskä päätti aloittaa vähähiilihydraattisen dieetin. Jouduin niitä aika paljon neuvomaan kaikissa ravintosisältöjutuissa. Olivat vähän ihmeissään siitä tiedon määrästä.

Huomenna syön vasta illalla jotain pientä. Ajattelin ajoittaa päivän niin, että käännyn vain kotona ennen kampaajaa etten ehdi syömään, ja sitten sanon että pysähdyin ajomatkalla syömään jotain. Torstaista tulee vähän hankalampi, mutta jos saan pikkuveljen mukaan hiihtoretkelle voi syödä vähän enemmän hyvällä omalla tunnolla. Kunnon laihdutus jatkuu Lapin matkan jälkeen.

Laihdutuksen ulkopuolisista asioista vielä vähän. Se jätkä josta kirjoitin aikaisemmin syksyllä, joka loukkasi ja satutti, haluaisi nyt nähdä tällä viikolla. Haluaa kuulemma pyytää anteeksi sitä miten kohteli mua silloin. Ärsyttää ja on ihan outo olo, sillä olin juuri jotenkin unohtanut. Haluan todellakin nähdä, mutta pelottaa. Tunnen itseni jo sen verran hyvin, että olen lähes sata prosenttisen varman että alan itkeä heti kun näen hänet. Tyhmää murehtia kaikkea näin etukäteen ennen kuin edes nähdään, mutta mietin kaikki asiat aina täysin puhki kaikilta kannoilta ennen kuin mitään edes tapahtuu.

Lueskelen kohta teidän muiden blogit kohta läpi ja jumppaan vähän. Sitten ajoissa nukkumaan ja vähän laihempana uuteen päivään. Toivottavasti teillä muillakin on nyt kunnon motivaatio tähän kaikkeen :) Ja kiitos taas lisääntyneestä lukijamäärästä !

Think thin my loves <3

welcome to my fatcamp

Huoh! Kolmas kokonainen päivä porukoilla lähtenyt käyntiin ja edellisviikkojen laihdutusyritykset on jo nyt tuhottu täysin. "Oi kiva, Fattie tuli jouluksi kotiin! Tehdään nyt sen lempiruokia ja lisäksi joulutorttuja, pipareita, suklaakonvehteja, glögiä, kakkuja, karkkeja... Lihotetaan possu vielä lihavammaksi!"

Olen näiden päivien aikana syönyt enemmän kuin kahtena viime viikkona yhteensä, eli jos viime aikoina olisinkin laihtunut yhtään, on kaikki se läski kyllä saatu jo takaisin. Jotenkin, kun kaikki ympärillä syövät hirveästi ja talo on täynnä ruokaa, tuntuu syöminen enemmän oikeutetulta.. En oikein tiedä mitä tämän kanssa tekisin. Nyt pari päivää voisin syödä vähemmän ja terveellisemmin, niin itse aattona ja joulupäivänä voisin syödä hyvällä omallatunnolla (jouluna en edes yritä olla syömättä, sen olen jo päättänyt). Toisaalta voisin yrittää syödä nämä päivät "normaalisti", niin ehkä se hillitsisi joulun ahmimiskohtauksia. En osaa päättää.

Minusta tuntuu, että blogi painuu nyt pienelle joululomalle ainakin viikoksi. Aion tosiaan yrittää syödä ihan kunnolla enkä stressata kaloreista, eli en halua tulla tänne vain listaamaan millä kaikella olen mahaani venyttänyt. Ellei mitään maailman mullistavaa tapahdu, seuraava postaus tulee aikaisintaan 28.12.

Ihanaa joulua lukijoille, vietetään kaikki mahdollisimman stressitön joulu ! <3

mistään ei tule mitään..

Unirytmi ja kaikki muukin ihan pielessä. Maanantain ja tiistain välisen yön valvoin. Tiistaina ei pitänyt syödä, mutta olin koulussa koko päivän ja oli jouluruokaa niin.. pitihän se arvata. Iso kasa rosollia, vähän porkkanalaatikkoa ja herneitä. Illalla parin kaverin kanssa istumaan baariin, kaksi lonkeroa ja bisse. Sen jälkeen kaverin paninin jämät. Keskiviikkona nukuin kuuteen asti. Kävin kaupassa ja tein kasvispastaa. Oli järkyttävä nälkä ja vaikka kuinka koitin etsiä kontrollia, ei sitä löytynyt. Lisäksi söin vähän karkkia. Hyi, hyi ja HYI! En oikeasti tajua itseäni, miksi tämä oli niin paljon helpompaa ennen ?

Nyt olen valvonut koko yön ja pohtinut, mitä oikein teen. Kaupasta ostin myös maitoa eli sain kahvia ja ajatus kulkee sentään vähän paremmin. Tänään syön loput siitä pastasta ja koitan mennä nukkumaan aijoissa. Perjantaina herään ihmisten aikaan, siivoan koko kämpän (en kohta kestä enää asua täällä) ja lähden kahden aikaan ajamaan porukoille joululomaksi. Silloin syön vasta illalla jotain. Sunnuntaiksi on sovittu baarireissu ja täytyy jotenkin välttää syömistä silloin, en halua juhlia jos olen syönyt.

Tällaisia aamuyön mietteitä tällä kertaa. Iso anteeksipyyntö kaikille, että epäonnistun tässä taas. Mutta aion kyllä etsiä sen kadonneen kontrollin ihan mistä vain, vaikka se tarkoittaisi muuten täysin paskaa elämää. Pitäisi varmaan myös etsiä kaikki vanhat kirjat ja leffat jostain, jotta saisin sen motivaation takasin. Mä aion laihtua. Musta tulee laiha, kaunis ja vahva, täydellinen lumienkeli, vesikeiju, jääprinsessa, jota kukaan ei voi koskettaa.

Ja loppuun vielä: tervetuloa uusi lukija <3

do you feel cold and lost in desperation ?

Lauantaina bileissä meni ihan hyvin. En syönyt koko päivän mitään ja illalla oli melkein jopa kevyt olo. Kun lähdimme baarista jatkoille nappasin joltain pari ranskalaista. Seuraavana aamuna/päivänä raahauduttiin krapulassa kauppaan ja läskeilyksihän se meni. Sipsejä ja juustoa. Lisäksi kun lähdin illalla kotiin ostin vielä ananasta, raejuustoa ja kaksi muna-riisipasteijaa. Onneksi tuli tanssittua ja metsästettiin taksia joku puolitoista tuntia la-su yönä eli siinäkin paloi jonkun verran kaloreita. Onnistuinpa saamaan vielä kauhean flunssan ja kurkkukivunkin sinä yönä, jes.

Tänään en flunssan takia raahautunut kouluun vaan nukuin johonkin neljään asti. Alas on mennyt kahvia, tölkki valkoisia papuja tomaattikastikkeessa, viisi juustosiivua, rusinoita, marjoja ja mehukeittoa. Huomenna en syö mitään. Keskiviikkona kananmunan valkuainen ja puuroa ja mehukeittoa. Torstaina jääkaappi tyhjäksi eli n. 2 litraa mehukeittoa ja perjantaina porukoille joululomaksi. Se läskeily pelottaa jo nyt, mutta onneksi porukat on töissä sen koko jouluviikon niin voin väittää että olen jo syönyt päivällä ja iltapalat koitan jättää mahdollisimman vähiin.

Mua ahdistaa ihan tajuttomasti. Tuntuu että kaikki kaatuu päälle eikä mistään tule mitään. Liikaa kouluhommia, liikaa tekemättömiä asioita, liikaa stressiä, ihmisiä, ihmissuhteita ja kaikkea. Haluaisin vain nukahtaa ja herätä maailmaan, jossa kaikki ongelmat olisi ratkaistu ja voisin vain keskittyä tähän laihduttamiseen ilman häiriötekijöitä. Vaikka hetken olisi hauskaa kavereiden kanssa tai niin kuin äsken kun elokuvaa, sen jälkeen on taas entistä tyhjempi olo. Haluan ja tarvitsen jotain, jonkun. Ja olen juuri niin tyhmä, että uskon että kun olen laiha, maailma maalautuu eteeni sateenkaaren väreissä, kaikki ongelmani ovat historiaa ja taivaalta sataa rahaa.
Tiedän, ettei se mene niin, mutta jotenkin siitä on tullut mulle niin suuri asia, etten osaa enää ajatella muuta. Voin hyvin myöntää että tä on mulle sen suuruinen pakkomielle, etten pysty rauhoittumaan ennen kuin saavutan sen. Ja kun se on saavutettu eikä elämä muutukaan täydelliseksi, en tiedä mitä tapahtuu. Luultavasti romahdan täysin.

Vielä vähän tyhmempää tästä kaikesta tekee se, että mulla periaatteessa oli kerran kaikki se, mitä nyt tavoittelen. Painoin 42kg ja kaikki meni hyvin. Olin silloin muuten vain niin sekaisin, ettei mistään tullut mitään. Ironista kyllä, halusin silloinkin vain laihtua ja vihasin itseäni. Saa nähdä riittääkö tuo paino nyt. Asetin itselleni jonkin näköiseksi aikarajaksi ensi kesän. Silloin saan painaa korkeintaan 42kg. Katsotaan sitten, miltä näyttää. Aikaa on viisi ja puoli kuukautta ja kiloja 7-9 pudotettavana, luulisin. Ajattelin nyt joululomalla uskaltautua vaa'alle ja ainakin ostan oman vaa'an vuoden vaihteessa niin saan sen painonkin sitten tänne blogiin. Motivaatio olla syömättä on heti paljon suurempi, kun kaikki suuhun pantu näkyy aamulla numeroina.

Tulipas taas jaariteltua kaikkea turhaa. Luultavasti kun luen tämän aamulla en tajua enää mistään mitään. Toivottavasti joku jaksoi lukea :)

Ja viime postauksen kommentteihin vielä, että siinä glögissä itsessään ei ole niin paljon kaloreita (tiivisteessä 45kcal/100g ja laimennus suhde 1/3 eli valmiissa glögissä alle 12kcal/100g). Rusinoissa kaloreita kuitenkin 320kcal ja manteleissa 600kcal eli niistä se ahdistus lähinnä johtui. Sokeritonta glögiä voisin kyllä kokeilla joskus, mutta siihenkään en enää lisää mitään :)

"I ate before I came"

Kiitos ihanista, pitkistä kommenteista eiliseen postaukseen <3 Kiva kuulla, että lukijat pystyy samaistumaan mun juttuihin :)

"Söin" sittenkin eilen, eli laitoin glögiin rusinoita ja manteleita. Vedin koko pullo glögitiivistettä, 50g mantelilastuja ja n. 100g rusinoita. Viimeisen kupin kohdalla huomasin glögin pinnassa öljyä ja tajusin katsoa kalorit. Yhteensä 825kcal. Siis mitä helvettiä?! No, enpähän laita glögiin enää mitään ylimääräistä - ikinä! Kahvin kaloreiden kanssa yhteensä alle 900kcal, ei periaatteessa hirveästi, mutta vituttaa silti, kun suurin osa oli ihan turhia kaloreita...

Nyt juon kahvia ja kohta menen suihkuun. Reilun tunnin päästä pitäisi lähteä sinne pikkujouluihin ja ennen sitä käydä vielä alkossa ostamassa viiniä. Onneksi ei hirveästi turvota.. Tiedän, että siellä tulee olemaan paljon ruokaa, täytyy vain koittaa jutella eri ihmisten kanssa koko ilta niin kukaan ei tajua, etten syö mitään. Ja ainahan voin väittää että söin juuri kotona.

Ulkona pyryttää eikä huvittaisi lähteä ulos. Tiedän kuitenkin että kun pääsen ihmisten ilmoille fiilis paranee :)

Hauskaa lauantaita kaikille !

I'm sorry.

En ole kirjoittanut, en lukenut muiden blogeja enkä välittänyt mistään. Tuntuu ettei millään ole taas väliä. Viikko sitten olin porukoilla, mutta en taaskaan uskaltautunut vaa'alle. En vain pystynyt. En myöskään ottanut mittoja tai kuvia kuun alussa vaikka se oli tarkoitus. Tuntuu etten vain laihdu. Kylkiluut näkyvät paremmin kuin ennen ja solisluutkin erottuvat paitojen läpi. Silti maha ja reidet tuntuvat paisuvan kuin pullataikina.

Viime viikon syömisiä en enää muista. Kaksi päivää olin ainakin syömättä, mutta porukoilla tuli syötyä taas kunnon ruokaa enemmän kuin laki sallisi. Tällä viikolla maanantaina lasagnea, 8 piparia ja homejuustoa, sipsejä. Tiistaina ruisleipä koulussa, illalla kotona omenapiirakkaa. Keskiviikkona päivällä ei mitään ja illalla bileitten jälkeen omenapiirakkaa, ananasta ja viinirypäleitä. Torstaina koulussa chili sin carnea, riisiä, salaattia ja leipää, illalla kotona pizzaa. En taas tiedä mitä ajattelin. Luultavasti en mitään.

Huomenna kaverilla on pikkujoulut. Tänään olen juonut kahvia ja kohta ajattelin lämmittää glögiä. Huomenna kahvia ja valkkaria. Sunnuntaiksi kaapista löytyy kananmuna (syön vain valkuaisen, en voi sietää keltuaista), pari mandariinia, puuroa, mehukeittoa ja marjoja. Saa nähdä mitä niistä syön. Ensi viikoksi mulla ei onneksi ole kuin vähän rahaa, koska pitäisi joululahjat ostaa. Sen jälkeen tuleekin kauhea mättöviikko, koska jouluna meidän talo on aina täynnä ruokaa. Onneksi se on tiedossa eli morkkiksen voi kärsiä jo etukäteen. Lemppari jouluruokani on rosolli ja sitä voi syödä suht hyvällä omallatunnolla. Täytyy vain koittaa pitää näpit irti suklaasta..

Liikuntaa en ole flunssan takia voinut hirveästi harrastaa, mutta hyötyliikuttua on tullut aika paljon ja lisäksi tanssimista baarissa varsinkin viime viikonloppuna.


Mulla on mennyt henkisesti aika paskasti viime aikoina. Kuten alussa sanoinkin, mikään ei jaksa kiinnostaa. Haikailen vain vanhoja aikoja, lukion ensimmäistä vuotta. Vaikka mulla silloin tuntui olevan vaikeaa, niin jotenkin silti kaipaan sitä. Niitä kavereita, joka viikonloppuista järjetöntä juhlimista, laihuutta, sitä, ettei tarvinnut ottaa vastuuta oikein mistään. Viihdyn täällä uusien kavereiden kanssa, mutta jotain puuttuu. Tyhjyyttä täytetään vaihtelevasti ruoalla, tupakalla, viinalla, paastolla ja yhden yön jutuilla. Keskiviikkona onnistuin sentään sanomaan yhdelle jätkälle ei. Tuntuu ettei missää ole mitään järkeä.

Vaikka olenkin sitä mieltä, ettei huomiseen kannata lykätä mitään, minkä voisi tehdä jo tänään, aion vuoden vaihteen jälkeen tosissani ottaa itseäni niskasta kiinni. Laihdutuksen ja koulujuttujen kanssa ainakin. Sisäisen tyhjyyden täytän sitten, kun siihen tulee sopiva hetki. Tuntuu jotenkin, että viimeisen teinivuoden päättyminen lisää tätä ahdistusta. Kun olen kaksikymmentä, voin jo ajatella olevani aikuinen. Se ahdistaa.

Koko postaus on yhtä sekamelskaa, niin ovat ajatuksenikin. Toivottavasti joku jaksoi lukea. Yritän nyt päivitellä tänne useammin niin tekstit pysyisivät edes kohtuullisen mittaisina :)

Kiitos uusille lukijoille, nyt alan lukea teidän muiden blogejanne. On kaksi viikkoa kirittävää teidän kuulumisissanne.