I don't know who I am anymore

Parin viikon tauko taas. En vaan kehtaa tulla tänne kun en onnistu enää missään. Paino ei tipu toivotulla tavalla. Töissä tulee syötyä melkeen joka päivä vaaleaa leipää ja juustoa, riisiä, salaattia ja jotain. Itsekuri ei vain toimi. Nyt olen ollut pari päivää kipeä. Eilen söin vähän spagettia, papuja ja tomaattia, kaksi paistettua kananmunaa ja puuroa marjakiisselillä. Tänään ei ole muuta ruokaa kuin puuroa, ehkä keitän sitä illemmalla.

Koko elämä on jotenkin hukassa. Mikään ei toimi. En voi urheilla flunssan takia. Ylimääräistä rahaa ei ole ja laskuja on rästissä. Mikään ei kiinnosta. En jaksa nähdä kavereita, en hymyillä. Haluaisin niin olla se tyttö, joka olin joskus. Energinen ja laiha. Miten musta tuli tällainen valas jolla on kaikki langat hukassa?

Meillä on kuukauden kuluttua ala-asteen luokkakokous. Joitain ihmisiä en ole nähnyt moneen moneen vuoteen. Pakko olla laiha. Vanhat vaatteet ei enää istu eikä ole varaa ostaa uusia. Pakko olla laiha.

Viikonlopuksi lähden vanhaan kaupunkiin. Saan siellä syödä kalaa ja vihanneksia, hedelmiä, ehkä ruisleipää juustolla. Mutta herkkuihin en koske ennen joulua. Se tulee nyt pitämään. Ensi viikolla ajattelin vetää jonkun puhdistusmehukuurin tapaisen. Jos saisi kaiken paskan liikkeelle.

En jaksa. Haluan vain käpertyä peiton alle ja unohtaa kaiken.

what a shitty day

Mitään en ole tänään syönyt. Suunnitelma onnistuu. Pää särkee ihan helvetisti mutta ei ole nälkä. Ruokaa saa syödä vaan jos on nälkä. Jos edes silloinkaan.

Oon kipeenä. Flunssaa ja lämpöä. En siis ollut töissä tänään ja ehkä siksikin paastopäivä onnistui. "Aamulla" join kolme kuppia kahvia rasvattoman luomumaidon kanssa. Matsia kävin baarissa katsomassa. Kaksi bisseä. Ehkä tä särky on vaan laskuhumalaa.

Kaverilla on ongelmia ja mä en sitä pysty auttamaan. Kyllä mä ihmissuhdesotkuihin ja muuhun helppoon pystyn vinkkejä antamaan, kuuntelemaan. Mutta nyt kun ongelmat on liian lähellä omia. Masentuneisuutta, tulevaisuuden epävarmuutta, entä jos mä kuolen yksin. Mitä mä sanon? Kyllä se siitä, hymyile ja usko että kaikki muuttuu paremmaksi? En mä usko tohon. Koitan vaan pyöritellä sitä samaa ympäripyöreetä paskaa ja saada toisen piristymään samalla kun itse itken. Tänään varsinkin kun en oo muuta kun omia ongelmia pystynyt kelaamaan niin toisen paha olo jää auttamatta kakkoseksi. Oon paska kaveri ja helvetin itsekäs.

Kauhea olo henkisesti ja fyysisesti. Oon tänään lukenu teiän ihanien blogeja viimisiltä kolmelta kuukaudelta. Olen uppoamassa hyvää vauhtia. Kommentoimaan en jostain syystä pysty. Blogger herjaa että sähköposti on virheellinen, wtf?

Kaksi mieltä riitelee. Toinen haluaa mennä nukkumaan. Toinen lähtisi kauppaan hakemaan ruokaa, paljon ruokaa, ja katsoisi leffaa. Noista se jälkimmäinen on viime aikoina voittanu liian useesti. Tänään se häviää. Häviää. Se on päätetty ja se pitää. Mä meen nukkumaan ja uppoan.

what do you do when everything's just too much?

Mun elämä on ollut viimeset pari kuukautta tosi normaalia. Siis normaalin ihmisen tasolla normaalia. Oon syöny hyvällä omallatunnolla hyvää ruokaa. Liikkunut kun siltä on tuntunut. Käynyt töissä viikolla ja viihteellä viikonloppuna. Nauttinut kavereiden seurasta. Yrittänyt olla kuin kuka tahansa, olla onnellinen.

Mua oikeesti pelotti kirjautua tänne taas. Ottaa tä kaikki takasin, sukeltaa mereen. Lopettaa tyhjänpäiväinen nauttiminen joka kuitenkin jättää olon tyhjäksi. Entä jos ketään ei kiinnosta enää?

En ole lihonut enkä laihtunut. Päivällä tulee syötyä enemmän kuin muuten söisin, mutta duunin fyysisyyden puolesta se on plus miinus nolla. Oon ehkä onnistunut kiinteytymään vähän mutta en tarpeeksi.

Normaalius ei ehkä kuitenkaan oo se mun juttu. Olo on tyhjä. Millään ei loppujen lopuksi oo mitään väliä. Kela pyytää selvitystä viime vuoden opinnoista koska en saanut tarpeeksi opintopisteitä. Mitä mä niille sanon? Sori, mun pää oli liian sekasin opiskeluun. Ja liitteeksi tä blogi.

Vaikka rakastan mun elämää täällä, suurimman osan ajasta oon yksin. Paras kaveri keskittyy kouluun ja sillä on sen vanhat lukiokaverit jotka menee kuitenkin mun edelle. Viimeksi sanoin että olisi kiva lähteä keväällä johonkin reissuun, mutta sillä ei varmaan oo rahaa koska ne tekee niitten tyttöporukalla joka vuosi jonkun ulkomaanmatkan. Se yksi jätkä kenen kanssa hengasin paljon keväällä ja kesällä on ilmeisesti vaan leikannut mut pois elämästään. Ei vastaa viesteihin tai puheluihin. Kun on pari kertaa törmätty jossain hyvä jos edes moikkaa. Sillä on kuulemma nyt paljon going on. Tiedä sitten mitä sekin tarkottaa.

Paria tyttöä näen aina silloin tällöin, mutta en mä niitäkään viitti koko aikaa vaivata.

Viimeinen niitti tähän kaikkeen tuli tänään äitiltä kun se soitti. Kui sä käyt koko ajan siellä sun paikallisessa baarissa? Mä kyllä näen verkkopankista että sulla menee kaikki rahat sinne. Et kai sä hengaa joittenki juoppojen kanssa? Eiks sulla oo siellä kavereita? Kerro jotain nimiä.

Löin vaan luurin korvaan ja aloin itkeä. Mitä mä sille sanoisin? Että sillon kun oon yksin himassa ja tulee tyhjä olo, sinne on vaan niin helppo mennä. Tunnen baarimikot ja kantikset, osa ehkä vähän juoppoja, osa ei. Niiden kanssa pystyy puhumaan päivän vitutuksista politiikkaan, uskonnosta kännisekoiluihin. Ilman että täytyy kertoa liikaa itsestään. Pari tuntia siellä ja paha olo on unohtunut. Se on kuin toinen koti, koti missä on ihmisiä.

Mutta enhän mä mutsille noita kerro, enhän mä kerro sille mitään. En ole ikinä kertonut. Antaa se elää siinä luulossa että oon ihan kunnossa, vihanen vaan. Eihän se usko muihin tunteisiin.

Anyway, ei tästä mitään tule. Mun elämä on kaaosta ilman mun toista maailmaa. Ana ja Mia oli lomalla. Nyt ne tuli takasin. Niin minäkin. Ja nyt menen oksentamaan.

will I ever be happy?

Netti on ollu kämpiltä katki nyt jonkun kuukauden, saatanan mokkula. Tulin nyt porukoille kun ne on matkoilla niin nyt pystyn taas kirjoittamaan. Laihdutukseen ei mitään ihmeellistä, samaa paskaa kuin aina. Paastoa, ahmimista, oksentelua, normaalia syömistä ja liikuntaa kun siltä tuntuu. Joitain kiloja on pudonnut ja vaatteet istuu paremmin.

Pään sisällä sen sijaan on pitkästä aikaa kunnon myrsky. Kaikki ahdistaa ja itken taukoamatta. Tuntuu ettei elämästä tule mitään. Vaikka muutin tuonne uuteen paikkaan vasta vuosi sitten, olisin jo valmis taas uusiin maisemiin. Mulla on siellä tosi hyviä kavereita, mutta niillä on tietenkin ne vanhatkin kaveriporukat ja viime aikoina on alkanut tuntua että olen vaan taakka kaikille. Jos joku peruu sovitun tapaamisen tulee heti fiilis ettei se halua olla mun kanssa.

Sama täällä porukoilla. Piti lähteä tänään kaverin kanssa sen kavereitten mökille. Olin herännyt aikaisin, pakannut kaiken ja valmis lähtöön kun puhelin soi. No, soihan se sitten, sen takia että kaveri ilmoitti ettei lähetäkään mihinkään. Vaikka mä tiedän, ettei se johdu mitenkään musta, päässä pyörii vaan "ne ei halua olla sun kanssa".

Mun elämällä ei ole mitään suuntaa. Kaikki pyörii paikoillaan enkä tiedä mitä haluan. Mulla on työpaikka ensi vuodeksi ja keväällä pitäisi hakea johonkin kouluun. Kun vaan tietäisi mihin. En mä osaa ajatella, mitä haluan tehdä isona. Enhän mä edes tiedä mitä teen tänään, saati sitten huomenna! Tekisi mieli vaan hypätä johonkin koneeseen ja lentää pois.

Anonyymin kommentti viime postaukseen osui niin oikeaan kuin vaan voi. Mä olen tyhmä. Tyhmä kun teen tän kaiken itelleni. Ei tästä oo kellekään mitään hyötyä. Ei ketään kiinnosta kuinka paljon painan tai miltä näytän. Tästä ei seuraa mitään muuta kuin paskaa kaikille ja lisäks tä on aika vitun itsekästä. Ja joo, ajattelen itseäni ihan liikaa. Näin siis järkipelillä ajateltuna. Totuus on kuitenkin se, että mä rakastan ihmisiä mun elämässä enkä haluais satuttaa niitä. Oon aina se kaveri joka kuuntelee ja lohduttaa, kenen olkapäähän itketään. Enkä ikinä itse valita tai kerro totuutta kun kysytään mitä kuuluu. Laitan sen maskin päälle, hymyilen ja sanon kaiken olevan mahtavasti. Sen takia tänne blogiin päätyy pääasiassa se kaikki paska mitä en pysty itse pääni sisällä käsittelemään. Mä en tiedä tarkalleen mistä tä kaikki alunperin alkoi, tiedän vaan että se on jatkunu liian kauan. Ja haluaisin että se loppuis. Mä haluan olla onnellinen. En vaan tiedä mitä mun täytyy tehdä että saavuttaisin sen. Ja siihen asti mä jatkan tällä tiellä.

Koitan nyt postailla päivittäin kun olen vielä täällä ja toivottavasti saan kämpillekin toimivan netin pian.

sometimes I disgust myself

Oon taas ollu huono bloggaaja mutta huomenna tulee kunnon postaus! Tä viikko on menny kyllä niin penkin alle kuin vaan voi. Oon syöny ihan liikaa ja sen jälkeen aina oksentanu. Eilen sain pidettyä syömiset kolmessa pienessä leivänpalassa mutta tänään meni taas huonosti: leipää, kolme karjalanpiirakkaa, suolapähkinöitä, kasviswokkia ja karkkia. Melkeen kaiken sain ylös.

Nyt on henkisesti ja fyysisesti niin paska olo että huomenna saan syödä vaan omenan, nektariinin ja vähän maitorahkaa. Loppuviikoksi otan duuniin omat eväät niin tiän ainakin mitä suuhuni laitan. Tarkotuksena ois syödä kanasalaattia eli 100g kanasuikaleita, ananasrengas, pinaattia, kurkkua, tomaattia, kikherneitä ja raejuustoa. Illaksi mulla on kotona hedelmiä. Kävin tänään kaupassa ostamassa koko viikon ruoat eli kauppaan ei tarvitse eksyä mielihalujen takia.

Huomenna koitan muistaa kirjottaa kaikesta kivasta mitä tässä on nyt tapahtunut. Nyt oon liian väsynyt. Tästä kuopasta on kuitenkin suunta vain ylöspäin - ja painon suunta alaspäin!

what are skinny girls made of

What are skinny girls made of?

Rye bread and cheese,

soya sauce and rice.

Cookies and sweets,

rasberry pies.

And then they throw up,

more than twice.

So much about my day.

some people feel the rain, others just get wet

Heipähei taas! Täällä mä postailen kaatosateessa parvekkeelta kahvikupin ja röökin kanssa. Jotenkin helpottunu fiilis, helppo hengittää.

Tänään on kurkusta mennyt alas neljä kuppia kahvia, kasvisrisottoa ja puoltoista omena töissä sekä paljon vettä. Vielä olisi nä kolme kupillista kahvia ja kolme luumua jäljellä. Kolmonen on kiva numero. Kasvisrisotossa oli valkosta riisiä mikä ei ollut kiva, mutta söin siitä mulle tarkotetusta määrästä vain puolet. Lisäksi siinä oli porkkanaa, vihreetä ja punasta paprikaa, parsakaalia, vihreitä papuja ja jotain kurpitsaa. Ei siinä voinut olla enempää kuin 350kcal?

Näillä näkymin kalorit näyttää siis tältä:

kahvi 7 kuppia + maito (kolmessa täysmaitoa, lopuissa rasvatonta) 70kcal
kasvisrisotto 350kcal(?)
1½ omenaa 75kcal
3 luumua n.40kcal
YHTEENSÄ 535kcal

Oon aika tyytyväinen. Kuudelta alkaa Suurin pudottaja ja sen aikana ajattelin pomppia puoli tuntia stepperin kanssa. Lisäksi jos ja kun toi sade vähän hellittää meen toivottavasti kahdeksan jälkeen pienelle lenkille. Normaalisti mua ei haittaisi toi sade mutta nyt ei ole varaa tulla kipeäksi niin en halua vilustua ihan turhaan (mistä lähtien vilustuminen kaloreiden takia oli turhaa?!).

Niin kuin veikkasinkin, aamulla paino ei eilisen puuron takia ollut enää sen tietyn luvun alapuolella, eli menee ainakin kolme päivää ennen kuin saan ruksia tuon seuraavan pudonneen kilon pois :( Ja söin eilen illalla sittenkin sitä ananasrahkaa ja raejuustoa eli sekin varmaan vaikutti..

Pidän paaston sittenkin joko huomenna tai perjantaina, silloin ei ole niin hyvää ruokaa töissä. Toisaalta huomenna voisin syödä tämän päivän jämät. Katsotaan siis huomisen fiilis ja tehdään päätökset sitten :)

Nyt kun paino on saatu taas kuriin ja tippumaan mulla on pitkästä aikaa sellainen olo että saatan jopa onnistua.

Together we'll make it through somehow <3

and after the smile comes the rain

Täällä taas, eikä niin iloisena kuin eilen. Vitutukseen söin siis vielä ananasmurskaa ja rahkaa, ja sekoitin joukkoon viinaa. Perus iltapala. Ei ollut hyvää mutta hetkeksi tuli kivempi olo. Kunnes se meni ohi ja oksensin. Hitto. Eka kerta piiitkään aikaan, en edes muista koska olisin viimeksi oksentanut. Kurkku alkoi sattua ihan helvetisti ja menin sen jälkeen nukkumaan.

Tänään aamulla paino näytti taas uudella numerolla alkavan luvun. En saa kuitenkaan ruksia tuota kolmosta sivupalkista ennen kuin paino on ollut kolme aamua sama. Muuten tuntuu huijaamiselta. En syönytkään tänään sitä pastaa, sillä se näytti aika kamalalta. Olin siis ottanut sen töistä mukaan kun oli jäänyt yli viikolta. Heitin sen pois ja söin sen sijaan puuroa, omenan, 8 luumua, ananasmurskaa, rahkaa ja raejuustoa. Liikaaliikaaliikaa. Eilisen jälkeen oli kuitenkin hyvä syödä taas enemmän.

3 kuppia kahvia + rasvaton maito 50kcal
8 luumua 100kcal
omena 50kcal
lautasellinen (2 annosta) puuroa + vähän maitoa 340kcal
ananasmurska 135kcal
maitorahka 58kcal
raejuusto 35kcal
YHTEENSÄ 768kcal

Ei tuo nyt ihan hirveästi ole. Liikuttua ei kyllä tullut hirveästi vaikka piti lähteä lenkille. Kävin kaupassa eli käveltyä tuli n.4km ylä- ja alamäkiä.

Huomenna töissä syön kasvisruoan, paitsi jos se on jotain pahaa niin kaksi ruispalaa juustolla ja salaattia. Illalla kotona omena. Samalla periaatteella mennään koko viikko. Jonain päivänä pidän paaston kuten sivupalkista näkee, mutta se riippuu ihan mitä töissä on ruokana. Ärsyttää kun saan vasta huomenna tietää viikon ruokalista. Epätietoisuus ei ole mun juttu.

Olisi vielä paljon kirjoitettavaa, mutta kuuden tunnin päästä pitää jo herätä töihin. Huomiseen ihanaiset!

smile on my face

Tänään on ollut hyvä päivä vaikka eilinen vähän kusi. Söin töissä kaksi palaa ruisleipää juustolla ja salaattia. Mutta. Yhdellä työntekijällä oli vika päivä ja oli sitten tehnyt meille rahkapiirakkaa. En kehdannut olla syömättä ja koska feilasin jo niin söin sitten vähän karkkiakin. Illalla vielä kotona kikherneitä. Ei hyvä. Onneksi aamupaino ei tänään ollut järkyttävän suuri.

Tänään suuhun on tähän mennessä mennyt neljä luumua ja viisi kuppia kahvia, paaaljon vettä ja tupakkaa. Tarkoitus olisi vielä syödä ananasmurskaa ja maitorahkaa. Kuitenkin jos yksi tyyppi soittaa kohta ja mennään johonkin en aio niitä syödä. Saa nyt nähdä.

Olen siivonnut koko päivän. Puolet kämpästä kiiltää jo puhtautta. Järjestelin keittiön kaapit uudestaan ja mietin, että tähän hyllylle voin sitten laittaa ruokaa. Aloin nauraa hysteerisesti. Enhän mä osta tänne enää ruokaa, muuten alan vain ahmia. Hyllyt ovat nyt kuitenkin tyhjinä. Voin järjestää ananaspurkit sinne riviin.

Kävin myös pyörälenkillä, reilu puoli tuntia mutta tuossa helteessä sekin oli saavutus! Nyt on hyvä fiilis. Liviltä tulee sinkkuelämää ja toivottavasti kohta lähden ulos.

Ihanaa viikonloppua rakkaat <3

when your life is a mess, you can at least have a clean home

Mua hymyilyttää. Mulla on "suunnitelma", jotain mitä tehdä. Arkipäivät menee hyvin rutiinilla: töitä, kotiin ottamaan tunniksi aurinkoa, gossip girl, suurin pudottaja, liikuntaa, suihkuun, jotain telkkarista, blogin päivitys ja nukkumaan.

Eilen tosin iski kauhea siivousvimma ja päätin suorittaa tän viikon aikana oikein kunnon suursiivouksen. Tänään töiden jälkeen siivosin koko parvekkeen ja pesin ikkunat ja parvekelasit. Siinäkin ruskettui ja lisäksi tuli tehtyä jotain. Viimeinen lasi jäi jumiin ja jouduin hakemaan keittiöjakkaran että saisin sen jotenkin ylhäältä käsin liikkeelle. Seisoin kaiteen tasalla, tyhjä pudotus edessä. Yksi askel ja olisin vain pudonnut. Laitoin silmät kiinni ja pelästyin omia ajatuksiani. Jätin lasin siihen paikoilleen, en uskalla enää kiivetä sinne. En ennen kuin olen varma että tuollaiset ajatukset pysyvät poissa.

Söin töissä samaa soijarisottoa kuin maanantainakin ja lisäksi salaattia. Ja koska en vieläkään ole päässyt yli leipäaddiktiosta, vetelin tyytyväisenä naamaani kolme palaa ruisleipää (60kcal/kpl), sitä helvetin vaaleaa leipää ja juustoa. Aamulla söin myös omenan. Paino ei silti kotiin tultaessa ollut korkeampi kuin aamulla, eli ei ollut niin paha moka. Huomenna koitan pysyä poissa leipäpussilta.

Herkkulakko on taas sunnuntain jälkeen pysynnyt voimassa. Ärsyttää vaan ihan sikana että subilla on tällä viikolla mainoskatkojen kohdalla haribon color-rado mainos. Mun lempikarkkeja. Täytyy pysyä vahvana. Sosiaalisia tilanteita välttelemällä olen pysynyt erossa kesän jätskihoukutuksia. Jäätelöä kun pystyn vetämään litrakaupalla ennen kuin tulen täyteen... Ehkä voisin sallia jätskin jo heinäkuussa? Jos en kuitenkaan syö muita herkkuja ainakaan koko kesänä. Katsotaan..

Nyt alkaa väsyttää, huomiseen ihanaiset <3

fat does give you a reason to post hundread times about how to fail

Heps, se olis sadas postaus nyt sitten!

Alkuviikon söin töissä molempina päivinä lämpimän ruoan, tiistaina vielä kolme palaa ruispaloja juuston kanssa ja omenan. Kotona noiden lisäksi kaksi omenaa, viinirypäleitä, viilin, kaksi ruispalaa juustolla ja vielä loput juustot huvin vuoksi ettei se vaan pilaantuisi.. Ja eilen illalla, pizza. Kanaa, ananasta, sinihomejuustoa ja katkarapuja. Oli kyllä hyvää, ja koska paino oli aamulla vähän pienempi, ei tullut kauheeta morkkista.

Tänään oli vapaapäivä. Tai olisi pitänyt mennä kouluun, mutta en pystynyt. Olen siivonnut kämppää ihme puuskan vallassa. Pakko kuluttaa tä turhautuneisuus johonkin järkevään. Laitoin ohjaajallekin viestin miksen ole pystynyt keskittymään koulujuttuihin viime aikoina ja että jätän sen koulun nyt kesken. Heti helpotti vähän. Kohta alan lähettelemään työhakemuksia. Olisi kiva olla kaksi duunia syksyllä, että saan maksettua vuokran ja kelalle, en saanut tarpeeksi opintopisteitä eli täytyy maksaa opintotukia takaisin.

Tänään en ole syönyt mitään, enkä syökään. Huomenna töissä ruoka ja salaattia, perjantaina sama. Maksoin eilen vuokran ja laskut, tilille jäi kahdeksan euroa ja palkka tulee vasta viikon päästä. Viikonloppuna syödään siis puuroa ja kaapissa olevat ananasmurskat, maitorahkaa ja raejuustoa. Jouduin ostamaan jopa pallmallin röökiä joka oli 50 senttiä halvempaa kuin l&m. Saa vaan nähdä miten pärjään tuolla askilla viikon, en mitenkään. Ehkä pakko lainata kaverilta rahaa.

En ole tänään vastannut puhelimeen vaikka kaverit on soittanut. En jaksa. Yleensä olen mielummin ihmisten kanssa kuin yksin, mutta nyt ei jaksa. Haluan vain upota tänne seinien sisään, polttaa parvekkeella röökiä bikineissä missä kukaan ei näe mua, kadota lenkkipolulle metsän keskelle. Laihtua.

Sadannesta postauksesta alkaa uusi alku. Turha enää yrittää olla se täydellinen tyttö, joka pystyy kaikkeen täydellisesti. Mä en ole lähelläkään täydellisyyttä. Mutta joku päivä mä olen.

Ihanan aurinkoista päivää teille rakkaat lukijat <3

fat doesn't give you the feeling of success

Huooooh, moikka taas parin päivän tauon jälkeen! Oli niin kiire viikonloppu että olen viimeksi käynyt koneella silloin kuin postailinkin. Ihan hyvä pitää vähän taukoa virtuaalimaailmasta :)

Perjantaina söin vasta illalla porukoilla neljä palaa ruispaloja (60kcal/kpl) joissa oli päällä juustoa, salaatinlehtiä, kurkkua ja tomaattia. Lisäksi yksi omena, viinirypäleitä, luumu ja 100g yosa-jogurttia. Lauantaina kiersin koko päivän kavereiden lakkiaisia. Pelkäsin tuota päivää niiiin paljon etukäteen. Jotenkin kuitenkin onnistuin välttämään juhlasyömiset. Oli niin kova kiire koko ajan, ettei ollut edes aikaa syödä. Niimpä suuntasin täysin tyhjin vatsoin baariin. Kotona aamu kolmen aikaan söin kolme realia ja kaksi palaa paahtoleipää sekä vähän salaattia. Harmitti vähän, mutta toisaalta ne oli yli vuorokauteen ekat ruoat.

Tänään kahden päivän hyvä fiilis sitten kostautui. Ensin porukoilla ruoaksi uusia perunoita, silliä, tomaatti-papusalaattia ja yksi kanafilepihvi. Ei siinä vielä mitään MUTTA. Kun lähdin ajamaan himaan päin päässä napsahti. Piti käydä kaupassa ostamassa cashew-pähkinöitä. Eksyin kuitenkin karkkiosastolle. Haribo-pussi, suklaapatukka ja kaksi pepe-lakritsipatukkaa. Söin kaiken. Kun ensimmäinen karkki oli mennyt suuhun ajattelin että mitä helvettiä taas teen? Miksi piti taas olla heikko ja sortua? Aamupaino oli vähemmän kuin pitkään aikaan, haluanko taas tuhota sen?

No, tehty mikä tehty. Olisin voinut oksentaa, mutta päätin kärsiä seuraukset. Huomenna maha turvottaa ja mieli on maassa, mutta ehkä se taas muistuttaa mua siitä, miksi täytyy pysyä suunnitelmissa. Herkuton kesäkuu kaatui myös tuohon, ja rangaistuksena siitä täytyy viettää ainakin heinäkuun eka viikko myös ilman mitään. Jätskin kanssa tekee tiukkaa varsinkin nyt kun on noin lämmintä, mutta itsepähän tän taas aiheutin.

Huomenna aamulla on aikainen herätys taas duuniin, eli nyt nukkumaan. Ihanaa uutta viikkoa kaikille lukijoille, teitä on taas yksi lisää! <3

fat doesn't give you reason to smile

Mä olen täynnä, oikeasti. Söin 100g yosa naturell "jogurttia", omenan ja kaksi luumua. Ja tulin täyteen. Muuten tänään mennyt kolme kuppia kahvia rasvattomalla maidolla. Ja liikaa tupakkaa. Olen tyytyväinen, mutta en iloinen, ei hymyilytä, oikeastaan en tunne mitään. Turta olo.

Kävelin kauppaan ja takaisin ostamaan hedelmiä ja röökiä. Yhteensä noin 5 kilometriä. Matkalla vaan tunsin kuinka läskit heilui, reidet hakkasi yhteen. Illalla pitäisi mennä vielä kunnon lenkille.

Söin eilen ne leivät ja ananasjogurttia. Liikaaliikaaliikaa. Aamulla turvotti.

En jaksa enää mitään. Keskittyä kouluun. Pitää yhteyttä muihin kuin pariin kaveriin. Välittää itsestäni. Saada mitään aikaan. Ei ole energiaa. Haluan vain vajota tähän maailman ja unohtaa kaiken muun. Laskea kaloreita, paastota, polttaa, olla sekaisin.

Koska musta tuli tällainen?

fat doesn't give you compliments

Plääh, ei mennyt nä päivät ihan niin hyvin kuin piti.. Eilen söin töissä suunnitellun lisäksi pari ruisleipää ja keksejä. Tänäänkin jouduin töihin vaikka piti olla vapaapäivä, eli siellä tuli sitten syötyä aamulla puuroa, päivällä kasvispihvejä ja riisiä, naposteluna omenoita ja ruisleipä, ja koska oli jonkun synttärit niin lisäksi siihen sitten täytekakkua ja karkkia. Siis mitä helvettiä?! En mä näin laihdu, lihon vaan.

Huomenna en syö töissä ruokaa, sillä on jotain kaalipaistosta mistä en tykkää. Tavoite voisi olla omena ja salaattia. Eikä sitten muuta ruokaa loppupäivänä.

Huomenna on kesäkuun eka päivä. Päivä, jolloin mun pitäisi painaa saman verran kuin kolme vuotta sitten, sopivasti. Sitä päivää ei tule. Sen sijaan tulee päivä jolloin mä onnistun. Aina ennen mua motivoi olemaan syömättä jonkun tärkeän tyypin näkeminen. Pitäisi varmaan löytää joku.

Tällä hetkellä jääkaapissa on odottamassa yosa luonnon"jogurttia" ja sen kaveriksi ananasmurskaa. Pitäisi riittää torstaille ja perjantaille. Torstaina pitäisi nähdä yhtä kaveria. En halua näyttää sen silmissä ryhävalaalta.

Kelasin että siirrän varmaan tän päivän uinnin perjantaille, ennen kuin lähden porukoille. Kyllä mä sinnekin haluan mennä kun tä päivä menikin eri tavalla kuin piti. Huomenna ja torstaina koitan ehtiä lenkille. Nyt alkoi taas maikkarilta suurin pudottaja, joka on mun yks lempiohjelmista. Sitä kun katsoo saa jotenkin kauhean treeni-innon ja halun syödä terveellisesti. En mä voi olla huonompi kuin parisataakiloinen mies.

Nyt jatkan teidän kuukauden postausten lukemista ja koitan muistaa kommentoidakin. Hyvää tiistaita kaikille <3

failure in life

En muista koska olen täällä viimeksi käynyt. Liian kauan aikaa sitten. Ja se näkyy kyllä kropassakin. Kun kaveri, jota en ole nähnyt pariin kuukauteen myöntää että olen vähän lihonnut, on se totta. Se siitä kesäkunnosta.

En ole vieläkään oppinut syömään töissä kohtuudella. Kun on ruokaa tarjolla niin jokin käskee syömään sitä. Vaikka aamulla miten päättäisin, että tänään en ahmi viittä palaa leipää juustolla, lämmintä ruokaa, keksejä ja karkkia, niin päivän mittaan tuo kaikki unohtuu. En muista koska viimeksi olisi ollut aamulla herätessä se ihana kevyt olo.

Lisäksi nyt kun on rahaa ostaa jotain kunnon ruokaa tulee tehtyä sitäkin. Tänään onnistuin pysymään poissa kaupasta ja söin pari palaa ruisleipää voilla, tölkin ananasmurskaa, puolikkaan purkin maitorahkaa, pari lusikallista raejuustoa ja viilin. Viime aikojen syömisiin verrattuna toi oli multa iso saavutus!

Huomenna tulee syötyä töissä lämmin ruoka (kun ne tilaa sinne mua varten kasvisruoan en edes kehtaisi jättää syömättä). Lisäksi aamulla syön yleensä jotain hedelmiä. Yritän saada syömiset pysymään noissa enkä eksyä illalla kauppaan. Tiistaina on vapaapäivä ja tarkoitus olisi mennä uimaan ja salille, en ole liikkunut varmaan pariin kuukauteen. On alkanut tehdä mieli uusia perunoita niin voisin niitä syödä sitten tiistaina.

Saa nyt nähä, tän hetkisestä olotilasta ei voi olla suunta muualle ku ylöspäin :)

Pikapika päivitys

Heipä hei taas!

Tällä viikolla on tullut syötyä: kanapatonki, sämpylä, puuroa, kaksi mandariinia, cashew-pähkinöitä ja annos nuudeli-papuwokkia. Neljän päivän syömisiksi toi ei mun mielestä ole kauhean paha? Liikaa suunnitelmiin nähden joo, mutta ei kuitenkaan ihan hillittömästi.

Nyt olen vieläkin krapulassa eilisestä johtuen ja painun kohta varmaan taas nukkumaan. Siksi en jaksa kauheasti sepustella viikon tapahtumista vaikka paljon olisikin kerrottavaa. Huomenna tulen siis töiden jälkeen kertomaan tarkemmin, mitä mulle kuuluu.

Hyvää yötä ihanaiset <3

when food is all you can think of

Mulla on nälkä. Nälkä isolla ännällä. Maha huutaa ruokaa, mieli haluaa kielen päälle jotain rasvaista ja suolaista, hampaat kaipaa pureskeltavaa. Haluan syödä.

Onneksi kauppa on jo kiinni niin en voi lähteä ostamaan mitään. Puuroa voisin tehdä. Mutta miksi? Jotta tulisi taas yksi epäonnistunut päivä? Olisin syömättä huomenna? No niinhän mä oon muutenkin! Kyllä nyt pari päivää pitäisi ilman ruokaa kestää.

End of excuses, now. En enää tee mitään huomenna. Teen sen tänään. Muuten olen sitten rantakunnossakin ensi kesänä.

Tänään litkitty kahvia varmaan litra. Lenkille en mennyt tuon ilman takia. Another excuse. What the fuck is wrong with me?! Käveltyä on sentään tullut suht paljon.

Koitin saada yhtä kaveria lähtemään bisselle, etten olisi kotona missä ruoatkin ovat. Sillä oli kuitenkin jo muuta tekemistä, eli nyt täällä on sitten vaan mä ja mun olematon itsekuri. Kyllä mä nyt vielä loppuillan kestän, ja huomenna on illalla onneksi taas muuta menoa :)

Subilta alkaa kohta Paksuna ja sen ajattelin katsoa. Missä on mun leffaeväät? Ainiin, enhän mä enää saa harrastaa sellaisia. Elokuvan jälkeen sänky kutsuu ja huomenna mun maha on pienempi, eikä niin nälkäinen. Eiks joo?

fat weekend

Long time no see - again :(

Netti oli katki pari päivää ja koko viikko on ollut niin kiireinen, etten ole ehtinyt edes miettiä blogia. Syömiset on mennyt ihan hyvin, paitsi että nyt viikonloppuna tuli vedettyä kavereiden kanssa pizzaa ja muita herkkuja. Vähän harmittaa, mutta oli hauskaa.

Ensi viikko on yhtä kiireinen kuin tämäkin. Kalenteri on ihan täynnä ja ahdistaa jo nyt miten selviän siitä. Tein tarkan listan missä mun täytyy olla ja milloin, että saan kaiken tehtyä. Ei jää ainakaan niin paljoa aikaa läskeilylle :)

Kesä on kohta jo täällä ainakin tän päivän ilmojen puolesta ja rannat pelottaa. En ole lähelläkään tavoitettani. Täytyy karsia ruokia vielä entisestään pois ja lisätä liikuntaa. En halua olla se valas kaveriporukastani. Toivottavasti tulisi paljon työpäiviä seuraaville kuukausille koska työ on suht fyysistä eli se kuluttaa jonkin verran. Toisaalta duunissa mun täytyy aina syödä. Onpa vaikeeta.

Viime aikoina mulle on myös tullut fiilis että olisi kiva seurustella. Olisi joku, jonka kanssa pystyisi olemaan täysin oma itsensä ja joku, joka olisi lähellä kun kaipaisi läheisyyttä. Mulla on kyllä aivan ihania kavereita joiden kanssa pystyy jakamaan lähes kaiken, mutta ei se ole sama. Tuntuu että ihastun aina vääriin tyyppeihin, ja ne jotka kiinnostuvat musta, haluan pitää vain kavereina. Siitä puuttuu aina se joku.

Huomenna ja tiistaina en syö mitään. Pakko saada tätä taas vähän aluilleen. Menkkojen takia on turvotusta eikä ruoka oikein maistu muutenkaan. Lisään nyt myös sivupalkkiin viikon liikunnat ja painonputoamisen. Jos ne on esillä, on motivaatio toivottavasti taas vähän korkeammalla :)

Nyt nukkumaan ja huomenna pitkä päivä edessä. Ihanaa viikkoa kaikille <3

mess in my head

Eilen söin illalla Idolsia katsellessani riisiä ja chili-kastiketta. Viimeisen kerran mitään sellaista pitkään aikaan, olettan siis että uusi ruokasuunnitelmani onnistuu. Ne, jotka minua vähänkään "tuntevat", voivat jo arvata miten siinä kävi. Eli söin siis myös tämän päivän ruoat. Noin 250g viinirypäleitä. Melkein vedin naamaani myös lauantaiksi tarkoitetun viilin, mutta sain sentään lopetettua.

Tuosta johtuen tämä päivä menee siis ilman ruokia. Kahvia juon nyt jo kolmatta kertaa. Tuntuu että maha on ihan jumissa. Lisäksi se on tositosi turvonnut. Haluan sen kaiken ilman pois nythetitässäsamantien! Toivottavasti kahvi auttaisi. Ei ole oikein nälkä, mutta juuri tuon ilman takia tekisi mieli syödä jotain.

Tulin juuri koulusta kotiin ja kohta täytyy taas lähteä harrastusjuttujen takia. Kotona olen vasta kymmenen aikaan ja sitten täytyy heti mennä nukkumaan. Huomenna täytyy meinaan olla klo:7.45 töissä ja viime yönä en nukkunut yhtään, eli kohta iskee luultavasti aika kova väsymys...

Huomenna siis töissä joku lämmin ruoka. Tuolla on vähän pakko syödä mitä on tarjolla. Yritän aina ottaa vain muutaman palan herättämättä turhaa huomiota. Huomenna saan onneksi olla aika paljon keittiössä, eli hyvällä tuurilla kukaan ei huomaa jos skippaan epämiellyttävän ruoan. Jos en syö, keitän ehkä kotona vähän puuroa että jaksan päivän loppuun edes joten kuten.

Kalorit jäävät tänään kahvin ja maidon kanssa johonkin satasen kieppeille. Huomenna tarkoitus olisi pysyä alle 500kcal. Jos vaihdan lämpimän ruoan puuroon tulee luultavasti vielä vähemmän :)

Mulla on nyt koulun ja ihmissuhdejuttujen takia niin paljon stressiä ja kiirettä, että laihdutus tuo taas jotain kontrollia tähän kaikkeen. Hyvä kun pysyy edes joku asia täysin omassa hallinnassa.

Eipä mulla muuta tähän hätään. Ihanaa alkavaa viikkoa teille ihanaiset <3

my friend of mysery

Nyt vihdoinkin kunnollisempi postaus.. Ei saisi pitää tällaisia taukoja. Olen pahoillani. Edellisestä kunnon postauksesta olen lihonut kaksi kiloa, aloittanut kolmannen vuosikymmeneni, saanut töitä, ihastunut, itkenyt, nauranut ja sekoillut.

Viime viikkoina on tullut syötyä vähän mitä sattuu: välillä terveellisesti, välillä ei mitään, välillä ahmittu hiilareita, välillä oksenneltu ja välillä herkuteltu niin paljon että ihme etten ole räjähtänyt. Vaaka ei ole ollut kaveri pitkään aikaan, mutta välillä peilistä on katsonut mukamas pienempi tyttö. En ymmärrä.

Olen ollut myös tosi kipeä. Lääkärissä on juostu kaikenmaailman kokeissa, mutta mitään ei ole toistaiseksi löytynyt. Jossain vaiheessa epäiltiin keliakiaa ja muutenkin nyt näyttää siltä, että varsinkin mahakivut johtuisivat jostain ruoasta.

Tästä johtuen päätin nyt jättää ainakin hetkeksi, ehkä pitemmäksikin ajaksi, pois kaiken vähänkin prosessoidun ruoan. Eli ei mitään kaasuihin pakattua, säilykkeitä, valmisruokia ym. Tarkoituksena olisi syödä vain tuoreita vihanneksia/hedelmiä/marjoja. Jätän pois myös kaiken pastan, riisin ja leivän, puurohiutaleita on kaapissa sen verran että ne syön vielä pois, mutta sen jälkeen yritän pärjätä ilman niitä. Maitotuotteista tarvitsen vielä maitoa kahvin kanssa, ja silloin tällöin ajattelin syödä maitorahkaa, jogurttia ja raejuustoa, että saa proteiinia tarpeeksi.

Päivittelen taas viikon ruokalistoja tuonne sivupalkkiin niin ehkä tä uusi ruokavalio sitten avautuu vähän paremmin. Nyt on sanat ja kaikki muukin niin lopussa etten osaa selittää enää mitään.

Kiitos kaikille jotka on jaksanu pysyä lukijoina tauosta huolimatta. Yritän nyt taas tsempata ja saada sen painon kesään mennessä sinne minne se kuuluu. Nyt koitan lukea kaikkien teidän ihanien postaukset viimeisten viikkojen ajalta :)

<3

piiitkä tauko :(

Olen taas ollut poissa kauemmin kuin pitäisi. Netti ei ole toiminut ja sitten olin viikon ulkomailla missä en voinut kaverien takia postailla. Se näkyy valitettavasti myös vaa'an lukemissa.

Ulkomailla syömiset meni hyvin, mutta alkoholia tuli vedettyä joka päivä sen verran, että kalorimäärät eivät ole olleet todellakaan missään laihdutusluvuissa. Nyt sitten täytyy tarkkailla syömisiä erityisen tarkasti.

Tänään menen kaverin luokse vähän juhlimaan synttäreitä. Tortilloja ja kaljaa. Ne syön vielä hyvällä omallatunnolla. Huomenna illalla ananasmurskaa ja maitorahkaa. Ensi viikolle jokin kunnon puhdistuskuuri. Täytyy katsoa.

Tämä nyt oli tällainen pikapostaus, olen vielä elossa. Koitan huomenna saada aikaiseksi jotain pidempää, nyt pää on aika tyhjä.

bed time!

Ennen nukkumaan menoa on vielä pakko päivittää tän päivän kuulumiset lyhyesti :)

Eilinen muuttui sen verran, että söin sittenkin puuroa vielä kun katsoin sinkkuelämää. Oli vaan niin kauhea nälkä! tekosyitä, tekosyitä.. Aamulla päätös tuntui mahassa ei niin mukavalla tavalla, mutta olin illalla vahva enkä oksentanut vaikka mieli tekikin.

Eilisen repsahduksen takia en sitten tänään syönyt mitään. Kahvia meni aamulla se kolme kuppia, päivällä tupakkaa, illalla minttukaakao, pari bisseä ja vettä. Nesteitä siis ja olo on nyt suht kevyt, aamulla vielä kevyempi.

Baarissa ensin yksi jätkä tilasi pizzan. Sen jälkeen kaksi tilasi rullakebabit, ja vielä yksi tilasi pizzan. Tuijotin ruokaa sairas kiilto silmissäni ja yritin vain haistaa kaiken mahdollisen siitä mitä pystyin. Yksi jätkä huomasi tämän ja alkoi nauraa. Tupakalla käydessämme puhuimme tästä ja minun satunnaisesta syömättömyydestäni. Hän siis tietää, että yritän välttää kaikkea epäterveellistä lihoamisen pelon takia, ja että poltan lähinnä siksi, etten söisi niin paljon makeaa. Hänestä tämä on ihan okei, ja sanoikin kerran, että haluaa minun mielummin polttavan, kuin lihoavan.
Kaikki ovat aina sanoneet, että olen pienikokoinen, mutta ei se taida olla totta, jos toinen noin kovasti pelkää lihoamistani. Ollaan siis keskusteltu tästä aiheesta aiemminkin. Nyt täytyy vaan ottaa itseään kovemmin niskasta kiinni ja näyttää, että voin olla laiha ja pieni!

Ei minulla oikein muuta tähän aikaan, huomenna toivottavasti taas pidempi postaus kuvien kera :)

better day :)

Eilinen ahmiminen masensi aamulla vielä tosi paljon eikä vaaka todellakaan ollut kaveri tänään. Anyway, maha alkoi taas toimia ja huomenna painokin näyttää toivottavasti taas paremmalta :) Tänään en ole syönyt mitään, juonut vain kolme kuppia kahvia ja tuhonnut keuhkojani ihan urakalla. Äsken tulin treeneistä kotiin ja oli taas sellainen hikitunti että huhhuh! Nyt on ihanan reipas olo ja odotan vain että sinkkuelämää alkaisi ja pääsen nukkumaan.

Pää on särkenyt melkein koko päivän ja tekisi mieli syödä, jos se menisi sillä ohi. Toisaalta, se ei mennyt ohi kahvilla eikä liikunnalla, eli miksi ruoka auttaisi? Ja kun ajattelen sitä kevyttä oloa aamulla, ei todellakaan huvita syödä. Taidan vain ottaa buranaa ennen nukkumaan menoa.

Huomenna tulee pitkä päivä ennen kuin pääsen illalla kotiin, enkä oikein tiedä miten hoitaisin ruokailut. En halua jättää kaikkea puoleenyöhön kun vihdoin olen himassa. Ehkä otan vain appelsiinin ja Yosan mukaan kouluun ja syön ne siellä, ja katson illalla onko vielä nälkä. En kyllä tykkää syödä koulussa muiden edessä, mutta ei taida olla muutakaan vaihtoehtoa.

Eiköhän tä viikko lähde tästä ihan hyvin käyntiin, motivaatio ainakin peiliin katsoessa on ihan huipussaan. Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille lukijoille <3

fat weekend

Pää lyö tyhjää ja väsyttää, mutta yritän nyt saada vähän kuulumisia ylös.

Lauantaina siis olin koko päivän tekemässä harrastus hommia. Söin kaksi pientä palaa patonkia. Olin tehnyt muille sinne pastasalaattia, mutta en syönyt sitä. Porukkaa oli kuitenkin vähemmän kuin piti, ja salaattia jäi yli. Vein loput kotiin laitoin jääkaappiin odottamaan ensi viikkoa.

Illalla lähdin kaverin bileisiin. Tarkoitus oli mennä kotiin kun muut lähtevät baariin, mutta olikin niin kivaa, että lähdin mukaan. Juotua tuli pullo valkkaria, pari siideria, vähän viinaa ja yksi bisse. Olin aika kännissä mutta oli ihan loistava ilta! Kotona olin joskus puoli viiden aikaan ja kaaduin suoraan sänkyyn.

Tänään heräsin joskus kahden aikaan krapulassa. Tuli syötyä liikaa, mm sitä pastasalaattia, tai oikeastaan kaikki loppu siitä salaatista :( Nyt olo on ihan kamala, turvottaa ja vituttaa. Huomenna en syö mitään.

Tämän viikon saldona...

... 2 paastopäivää

... 3 ahmimispäivää

... oksentelua 4 kertaa

... liikuntaa liian vähän

... laihtumista liian vähän

... ruokaa ihan liikaa

Ensi viikko menee toivottavasti paremmin. Nyt nukkumaan, ihanaa uutta viikkoa ihanille lukijoille, teitä on taas yksi enemmän <3

nothing special

Oho oho, kaksi uutta lukijaa tullut viime postauksen jälkeen, KIITOS ! <3

Mulla ei oo vieläkään nälkä, mutta tänään pitäisi ehkä jotain syödä, ettei se vain kostaudu myöhemmin ahmimisella. Skippasin siis eilisen ruoat. Silti tuntuu niin tyhmältä syödä, jos ei ole nälkä. Kyllä mun kroppaa varmaan sitten ilmoittaa kun sen tekee mieli ruokaa?

Paino on pikkuhiljaa vakiintumassa tietyn kilomäärän alle, eli laihtumista on kyllä tapahtunut. Yksi ilta baarireissun jälkeen, kun en ollut syönyt mutta juonut kyllä sitäkin enemmän, vaaka näytti jo seuraavaakin tavoitenumeroa. Siksi en ole tyytyväinen tähän, vaan haluan jo päästä pienempiin lukuihin. Kaikki mulle heti tässä nyt! Vanhoista oppineena tiedä, että on parempi vaihtoehto tiputtaa tätä painoa näin pikkuhiljaa, mutta...

Haluaisin kovasti lenkille, mutta en uskalla juosta kun on vielä sen verran liukasta. Lisäksi olen joskus telonut polveni niin, etten voi juosta kovalla tiellä, vaan täytyisi päästä pururadalle. Ja se ei tule olemaan kuiva vielä piiiitkään aikaan :( Maanantaina pääsen onneksi taas treeneihin, koska päätin saada tän yskän viikonlopun aikana pois, ihan sama miten. En kestä olla enää kipeänä.

Huominen menee kokonaan yksissä talkoissa, ja on mun vuoro viedä sinne ruokaa. Teen pastasalaattia ja sen kanssa patonkia ja valkosipulilevitettä. Lisäksi jotain makeaa, ehkä keksejä. Tuonkin takia olisi ehkä hyvä syödä tänään jotain, etten vain huomenna syö mitään noista. Pasta on meinaan nykyään mun ei-listalla, ja haluan pitää sen siellä. Onneksi mulla on vieläkin pieni ongelma syödä muiden edessä, niin ehkä se auttaa mua pitämään näppini erossa noista. Ja jos menen huomenna yksiin bileisiin, en saisi syödä mitään koko päivänä etten illalla muistuta liikaa valasta. Toivottavasti se kaveri nyt vaan vastaisi...

Työnhaku, autokoulun kakkosvaihe, laihdutus, koulu, ihmissuhteet - kaikki stressaa. Nyt pitäisi soittaa yhteen työpaikkaan mihin hain, josko pääsisi haastatteluun. Mulla on pieni puhelinkammo, niin siksi päätin eka kirjottaa blogia että voisin viivyttää sitä soittoa. Oon nyt jo skipannu sen aina seuraavaan päivään koko viikon. Ehkä nyt pitäisi oikeasti ottaa itseään niskasta kiinni. En mä tuu ikinä onnistumaan missään, jos en saa yhtä pientä puhelinsoittoa tehtyä :D

Eipä mulla muuta tähän aikaan päivästä. Koitan huomenna tulla kertomaan loppupäivästä, mutta jos meen sinne bileisiin, voi olla että seuraavan kerran musta kuullaan vasta sunnuntaina.

Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua rakkaat, vaikkei siellä nyt aurinko paistakaan <3

ps. arvatkaapa kenen tupakkalakko kesti kokonaiset 12 tuntia ? ups...

sun is shining and I'm smiling

Mua vähän pelottaa. Nyt on jo kolmatta päivää niin hyvä fiilis, että kohta tapahtuu varmaan jotain tosi kamalaa. Oon nyt käynyt asioita läpi mielessä, mikä ois hirveintä mitä nyt vois tapahtua, mutta en ole vielä päässyt mihinkään tulokseen. No, parin päivän sisällä luultavasti nähdään. Tai sitten musta on tulossa iloinen ? Se olisikin jotain uutta pitkään aikaan.

Nyt juona aamukahvia part two. Kävin tässä välissä kyllä koulussa, mutta tuntuu että kello olisi vasta kaksitoista, eli luokittelen tämän vielä aamukahviksi :D Viimeinen tupakka syttyy kohta. Päätin nyt, etten enää osta röökiä, mutta jos joku tarjoaa, saan polttaa. Täytyy varmaan palkata joku tänne aina aamuisin tarjoomaan mulle ne aamusauhut, koska se tulee olemaan vaikeinta.

Tänään pitäisi syödä puuroa, mutta mulla ei oo nälkä. Maha on oudon paisunut ja turvottaa, vaikka vaaka näyttää vähemmän kuin eilen. Ehkä en syökään tänään ja huomenna mulla on pienempi olo? Ärsyttävää muuten, että kun tuntuu että on laihtunut, vaaka näyttää toista, ja kun on kunnon tonnikeiju olo, niin kuin nyt, näytölle ilmestyy pienempiä numeroita. Haluan ehkä uuden vaa'an, koska me ei selkeestikään olla ton kanssa samalla aaltopituudella.

Siitä parin viikon päässä olevasta reissusta nyt vähän. Lähdetään sinne siis koulun puolesta, ja mulla ei ole hirveästi rahaa käytössä. Juteltiin tänään, kuinka paljon porukka ottaa rahaa mukaan, ja mun budjettiin verratuna toisten summat oli aika tähtitieteellisiä! Sanoin sitten, että onneksi oon tottunu syömään vaan kerran päivässä, niin siinä säästää jos toiset meinaa syödä kolmekin kertaa. Nyt se on siis sanottu ääneen, eli jos syön useemmin kuin kerran, olen epäonnistuja, valehtelija ja läski. Hyvä niin, pelkäsin tuota jo etukäteen, koska en voi siellä kontrolloida syömisiä niin kuin kotona, koska syödään luultavasti ravintoloissa. Mutta viiden päivän ajan yks lämminruoka päivässä ei voi lihottaa kauheesti, eihän ? Ja sen jälkeen syön tositosi vähän pari päivää niin se tasaantuu sitten vähän :)

Tässä keskiviikon kuulumiset. Kohta baariin katsomaan peliä ja sitten koulujutut valmiiksi ja nukkumaan. Huomiseen rakkaat! <3

ps. tervetuloa uusi lukija ! :)

The Gorgeous Blogger award

Taas yksi päivä loppumassa. Miks aika menee nykyään niin nopeesti? Nukuin aamulla komeasti pommiin, ja vartissa meikkasin, pesin hampaat, heitin vaatteet niskaan, pakkasin laukun ja juoksin pysäkille. Olin aika ylpeä itsestäni :D Aamukahvi jäi väliin, mikä vähän haittasi menoa, mutta onneksi ei ollut pitkä päivä niin sain kahvini jo kahdentoista aikaan.

Muutin vähän tuota tän viikon ruokasuunnitelmaa. Heitin toisen kasviswokkipäivän ensi viikkoon ja pidänkin perjantaina paaston. Tai jos lauantaille tulee yhdet bileet, vaihdan paaston lauantaiksi. Tänään olen syönyt ananasrahkaa, ja illalla syön vielä appelsiinin ja jogurtin. Koko päivän on ollut kauhea ruisleivänhimo, ja jo kolme kertaa olen päättänyt lähteä kauppaan ostamaan niitä. Toistaiseksi olen kuitenkin vastustanut kiusausta. Enää kaksi ja puoli tuntia niin kauppa menee kiinni ja olen turvassa...

Tinkerhell antoi minulle tällaisen "palkinnon", ja tässä nyt vastauksia :) Nyt ei ole hirveästi muuta kerrottavaa, eli ihanaa keskiviikkoa kaikille !

Milloin aloitit blogisi?

Taisi olla viime huhtikuussa. Alussa en postaillut hirveän usein, mutta nykyään vois sanoa, että tä blogi on ainut mikä pitää mut suht selväjärkisenä

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Pääsääntöisesti laihduksestani, tai ainakin yrityksestä. Nyt näyttää jopa vähän siltä että voisin onnistua tässä! Satunnaisesti selitän myös ihmissuhdeongelmista, kavereista, koulusta ja muusta elämästä, mutta kyllä tä enimmäkseen laihdutusblogi on.

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Tuskin oikein mikään :D Yksi laihdutusblogi muiden joukossa. Huomasin, että alussa koitin kirjoittaa jotenkin persoonallisemmin ja keksiä hienoja kielikuvia ym, mutta nykyään tässä ei ole mitään erikoista.

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Olin jo pitemmän aikaa halunnut päästä takaisin parin vuoden takaiseen painooni, ja ajattelin että blogin kirjoittaminen ja toisille "vastuussa" oleminen auttaisi tässä. Enhän tietenkään halua tuottaa pettymystä lukijoilleni! Toisena syynä oli se, ettei mulla ollu ketään elämässä kenelle voisin puhua näistä asioista, niin tuntui hyvältä saada kertoa ne tunteet edes jonnekin :)

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Toivoisin, että pystyisin useammin kirjoittamaan positiivisempia postauksia. Liian usein vuodatan kaiken ahdinkoni tänne. Hyvinä päivinä postaukset ovat iloisia ja niitä on kiva lukea myöhemminkin, mutta valitettavasti niitä paskoja päiväkin on paljon. Tämä kaikki on tietysti riippuvaista siitä, millainen päivä mulla on ollut, olenko onnistunut vai epäonnistunut. Siksi pitäisi saada koko elämä edes jotenkin raiteilleen, jotta blogikin voisi muuttua :)
Kun olen saavuttanut tavoitteeni, voi olla että blogin suunta muuttuu, mutta siihen on vielä aikaa.

Tahdon antaa tämän haasteen eteenpäin seuraaville ihanille bloggaajille:
dolly rose josephine viulu carol

<3

"Ja selvennykseksi vielä: tämä ei ole mikään sh-blogi. Haluan vain laihtua sopivaksi."

Heh, kummallinen aika postailla, mutta en saanut unta ja kohta täytyy jo herätäkin, niin päätin tulla kirjoittamaan.

En syönyt mitään tänään ja nyt on nälkä. Olin jo menossa jääkaapille hakemaan maitorahkaa ja ananasta kun aloinkin lukea vanhoja blogikirjoituksiani. Hassua, miten olenkin jo unohtanut kesäiset fiilikset. Silloin postailin harvemmin, mutta kyllä niistä harvoistakin jutuista palasi mieleen kaikki kesän laihdutusyritykset ja hillitön oksentelu, mistä en täällä blogissa silloin puhunut niin paljon.

Se, mikä erityisesti pisti silmään, oli otsikkonakin nähtävä, ensimmäisen blogitekstini viimeinen lause: "Ja selvennykseksi vielä: tämä ei ole mikään sh-blogi. Haluan vain laihtua sopivaksi." Aloin miettiä tuota ihan tosissani. Muistan, että kun aloitin kirjottaa tätä blogia, tuo oli silloin tavoitteeni. En halunnut yläasteaikojen laihdutusta takaisin, halusin vain pienentyä. Nyt kun mietin itseäni tässä hetkessä, tuo ei ehkä enää pidä paikkaansa.

En tiedä, en koe itseäni syömishäiriöiseksi, vaikka suhteeni ruokaan onkin vähän vinksallaan. Haluan laihtua, epäterveellisesti tai terveellisesti. Välillä aina yritän syödä kunnolla lämpimän ruoan ja jotain pientä, mutta joskus on vain helpompi olla syömättä, syödä pelkkiä hedelmiä tai oksentaa. Uskoisin kuitenkin, että jos oikeasti haluaisin, pystyisin lopettamaan tämän. Ongelma taitaa vain olla siinä, etten halua.

Olen kesästä laihtunut ja ainakin kiinteytynyt paljon. Silti en ole lähelläkään sitä, mitä haluaisin olla. Siitä seuraakin toinen kysymys: Olenko ikinä sitä, mitä haluan olla? Mitä tapahtuu, kun saavutan sen tietyn luvun vaa'alla? Näillä suunnitelmilla sen pitäisi tapahtua kesän alkuun mennessä, mutta mitä sitten. Elämä tuskin muuttuu helpoksi ruusuilla tanssimiseksi sen jälkeen.

Onko mua edes enää olemassa, sitten kun tä on ohi? Kavereille joo, eihän ne tiedä tästä ja pystyn jatkamaan ulkoista elämää tänkin jälkeen. Mutta entä pää sisällä? Pystynkö mä vihdoinkin keskittymään kaikkeen muuhun täysillä, elämään mun elämän niin kuin pitäisi, kun tä on ohi? Elämään ilman kaloritaulukoita ja ruokalistoja? Ilman kokoaikaista huolehtimista vaatteiden istuvuudesta, läskien heilahtelusta tai syödyistä ruoista?

Pelkään, etten pysty siihen. Tai ainakin mun täytyy etsiä joku uus asia täyttämään mun elämä. Onneksi on koko kevät aikaa. Olettaen siis että mä saavutan mun tavoitteen kesään mennessä.

Tällaista outoa pohdintaa kolmen aikaan. Ajatukset harhailevat, eikä ruudulle päätynyt puoliakaan siitä, mitä piti sanoa. Tuloksena kuitenkin se, etten syö, vaan odotan huomiseen. En mä tarvitse sitä nyt.

happy happy march!

Tänään oon aika paljon paremmilla fiiliksillä kuin eilen :) Ensinnäkin on maaliskuu, ja vaikka se kelien puolesta onkin aika paska kuukausi, niin tykkään siitä silti. Tässä kuussa tämä juhannusvahinko täyttää 20 vuotta, edessä on yksi reissu ulkomaille, kuun lopussa painon pitäisi mun "terveellisen" suunnitelman mukaan olla 45kg:n puolella, koulustressi vähenee huomattavasti parin seuraavan viikon aikana ja ja ja.. No, kuitenkin paljon hyvää ! (toivottavasti)

Eilinen meni suhteellisen hyvin. Söin kasviswokkia, eli nuudeleita, kidneypapuja, kikherneitä, linssejä, tomaattia ja chiliä. Söin enemmän kuin piti, ja kun lappasin ruokaa lautaselleni se ääni, jonka koitan itsepintaisesti tappaa, alkoi kuiskia. Sä tiedät, että nyt kun syöt ton kaiken, sun täytyy oksentaa. Sun on pakko.  Muuten lihot. Mua ei kiinnosta että se ruoka on suht terveellistä. Se on silti sulle pahaksi. Lihot. Näet huomenna jätkän. Jos olet lihava se ei halua sua. Kukaan ei halua.

Ääni vaivasi mua pari tuntia, mutta arvatkaapa mitä? MÄ VOITIN! En oksentanut, vaan pidin kaiken ruoan sisälläni. Ne pari ylimääräistä kauhallista wokkia tuntuivat mahassa aamulla vähän, mutta nyt olo on normaalimpi. Ja nyt mulla on vähemmän sitä wokkia syötäväksi huomenna! Eli silloin tilanne ainakin tasaantuu :)

Tänään oon juonu kahvia, kahvia ja kahvia, ja polttanut tupakkaa, tupakkaa ja tupakkaa. Illalla pari bisseä loistoseurassa, mutta ei ruokaa. Ei mulla oo ees nälkä kun söin eilen kunnon ruokaa. Yhden kaverin piti tulla tänne tänään tekemään koulujuttuja, mutta peruin sen, koska olin just saanu poruikoitten vierailun jäljilta kaikki listat ja kuvat takaisin seinille, enkä jaksa niitä taas repiä alas. Nähdään sitten myöhemmin siellä baarissa.

Pientä maanis-depressiivisyyttä havaittavissa, koska eilen olin valmis hyppäämään parvekkeelta alas, ja tänään tuntuu taas että voisin lähteä lentoon. Onneksi on näitä parempia päiviä :)

Ihanaa kolmatta kuukautta kaikille lukijoille, teitä onkin jo aika paljon <3

feeling empty

Otsikko ei siis todellakaan kuvasta fyysistä oloani, vaan henkistä. Eilinen meni hyvin syömättä. Mutta sitten.. Jätkän piti tulla tänne katsomaan Oscareita. Yleensä olen kotona kamalissa vanhoissa vaatteissa, mutta nyt olin laittanut itseni nätiksi, vähän siivoillut ja muutenkin fiilis oli hyvä. Kunnes puoli yhden aikaan tulee viesti, että häntä väsyttää niin paljon, että menee jo nukkumaan. Menin aivan sekaisin, huusin, hakkasin itseäni ja itkin, ajatukset kirkuivat päässäni "et kai sä hullu oikeasti luullut että se haluaisi olla sun kanssa? kuka tuollaista läskiä haluaisi? jos sitä kiinnostaisi, se olisi tullut väsymyksestä huolimatta! sä olet vaan niin vitun säälittävä, kato nyt itteäs!"

Mun pää ei kestä. Nyt kun luen tota tekstiä, tajuan, että olen oikeasti aika sekaisin. Kuka saa tuollaisen kohtauksen jonkun toisen takia? Kuka laittaa tuollaisen show'n pystyyn ilman katsojia? Minä, juuri minä. Fattie, joka ei osaa elää itsensä kanssa, ja vielä vähemmän muiden. Säälittävää.

Tuon jälkeen, joskus yhden aikaan, tein sitten kasviswokkia ja söin porukoiden tuomaa jäätelöä. Mun pitäisi oikeasti nyt löytää se parin vuoden takainen fiilis, eli kun ahdistaa ja masentaa, hukutan sen liikuntaan, musiikkiin, mihin tahansa muuhun kuin ruokaan. Milloin mä aloin ruokkia tätä pahaa oloa ruoalla? Siitä täytyy päästä eroon.

Tänään jää treenit väliin koska olen vielä sen verran kipeä, etten halua että tä pahenee tästä. Tekosyitä. Ruoaksi kasviswokkia ennen kello kahdeksaa. Täysjyvänuudeleita, kidneypapuja, kikherneitä, linssejä, tomaattia ja chiliä. Nukuin melkein koko päivän, koska valvoin Oscarien takia, eli ajattelin nyt pysyä hereillä koko yön, tehdä kouluhommia ja mennä huomenna aikaisin nukkumaan. Jos saisi tän rytmin taas vähän paremmaksi.

Porukat tosiaan toi tänne melkeen kahden viikon edestä ruokaa eilen ennen kuin ne lähti takaisin kotiin. Eipähän tarvitse käydä kaupassa pitkään aikaan. Viikon ruokalistan piti näyttää erilaiselta,  mutta muutin sen tuollaiseksi kun nyt noita ruokia löytyy kaapista. Tupakkaa pitäisi kyllä käydä ostamassa, vie nälkää vähän pois.

Tällaista tähän alkavaan viikkoon. Toivottavasti tekstissä on edes jotain järkeä. Yeah right. Katsotaan huomenna uudestaan.

Toivottavasti muilla on vähän positiivisemmat fiilikset. Ja hei! Ulkona alkaa jo lämmetä eli kohta on kevät ja kesä <3 silloin mä aion olla täydellinen.

if I only had a magic wand

Oon nyt siinä pisteessä, että juon yöllä kahden aikaan vihreetä teetä tabascolla maustettuna, jotta aineenvaihdunta nopeutuisi?

Juuri näin. Porukat tosiaan tuli torstaina tänne. Eivät siis ole mun luona, todellakaan, vaan hotellissa. Torstaina onnistuin välttämään niiden kanssa syömisen, mutta päivällä olin muuten jo syönyt pari paahtoleipää kananmunalla. Perjantaina käytiin kiinalaisessa syömässä. Paistettua riisiä, katkarapua ja vihanneksia. Illalla pizza hutin marghareta. En tiedä miksi päässä napsahti noin pahasti.

Nyt olen kipeä. Kurkku tulessa, yskittää koko aika ja nenä vuotaa. Olen siis pysytellyt kotona koko päivän, enkä joutunut ravintolaan syömään. Söin tonnikalaa, punaisia linssejä, pähkinöitä, kurkkua, appelsiinin ja kuivattuja luumuja. Kurkkukivun ja flunssan takia olen vähän joutunut luopumaan ykköspaheistani, kahvista ja tupakasta, ja nyt olen huomannut, ettei vatsa toimi ollenkaan ilman niitä, ainakaan ilman kahvia :( Siksi siis luumut ja nyt tuo tee ja tabasco. Haluan kaiken mahdollisen ulos.

Huomenna, tai tänään, miten sen nyt miettii, mutta sunnuntaina kuitenkin, mennään yhdelle kaverille tekemään koulujuttuja porukalla. Tarkoitus olisi kuulemma myös tehdä ruokaa ja syödä. En halua. En perjantain jälkeen. En todellakaan. Täytyy ehkä väittää, että olen vielä sen verran kipeä, ettei ruoka maistu. Se on ehkä jopa totta, sillä olo ei ole lähelläkään hyvää.

Huomisyönä tulee myös Oscar-gaala! Mulle ainakin yksi vuoden kohokohdista. Sen yhden pitäisi tulla tänne kattomaan sitä, jos se on jo terve. Taas vain yksi syy lisää olla syömättä huomenna.

Huoh, ehkä pitäisi jo mennä nukkumaan. Sekava pää, sekavaa tekstiä. Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille, yritän kyllä päästä siitä oksentelusta, mutta aina se ei ole niin helppoa, kyllä te tiedätte.

Together we'll make it through somehow <3

eating just doesn't fit for me

Mun pää on ihan sekaisin. Ajatus ei kulje ja sen takia en ole tännekään pystynyt kirjoittamaan. Syömiset ei onnistu eikä liikkuminenkaan. Mikään ei toimi.

Perjantaina en syönyt mitään. Lauantaina kotona ananasmurskaa ja kaurahiutaleita, oksensin. Kaverin luona vähän pastasalaattia, kauhea morkkis. Join liikaa ja muisti meni loppuillalta. Sunnuntaina krapulamättöä: kanaa, ananasta, pastasalaattia ja karkkia. Tänään samaa salaattia ja loput karkeista sinkkuelämän kanssa, nyt alkaa herkkulakko. Söin ja join vettä ja lopulta oli niin paha olo, etten enää kestänyt. Oksensin. En osaa syödä normaalisti.

Huomenna en syö mitään. Keskiviikkona puuroa ja mehukeittoa. Torstaina porukat tulee tänne ja viipyy sunnuntaihin. Käydään varmaan ravintoloissa syömässä joka päivä. Muuta en niinä päivinä syö. Lauantaina olen kuitenkin koko päivän kiinni harrastusjutuissa eli silloin onnistun ehkä skippaamaan ruokailun. Maanantaina katson milla fiiliksillä ollaan.

Vaaka väittää edelleen, että paino olisi tippunut. Jenkkikset tuntuvat ehkä vähän pienemmiltä. Miksi musta silti tuntuu niin isolta ja rumalta ?

Toivottavasti teillä menee paremmin. Ja tervetuloa uusille lukjoille <3

what if life just isn't worth it ?

Söin koulussa keskiviikkona ja torstaina.

Torstaina söin myös kotona ruisleipää.

Tänään en syönyt.

Enkä syö huomenna

Vaaka väittää, että olen laihtunut.

En usko sitä.

Haluan vain nukkua pois, kevyempänä kuin tänään heräsin.

Ehkä minut sitten huomattaisiin.

I'm never good enough.

hello old friend

Pitkä tauko, ei paljoa kerrottavaa. Olisin postannut jo eilen, mutta oli ystävänpäivä, ja se masensi.

En luota mun vaakaan enää. Koko viikonloppu tuli syötyä ilman tunnon tuskia porukoilla, silti paino näytti eilen vähemmän kuin ennen mässäilyjä. Täytyy syödä vähemmän.

Tämä viikko mennään pitkälti puurolla ja niillä ruoilla mitä täältä löytyy, ei ole rahaa käydä kaupassa. Eilen pahaan oloon tuli syötyä enemmän kuin laki sallisi. Karkkia, keksejä ja pizzaa. Oksensin. Pitkästä aikaa. Ei enää pitänyt Kerroin siitä kaverille. Hän sanoi, että tä mun syömisvammailu satuttaa häntä, tekee surulliseksi. Kyllä mä sen tiedän. Satutan aina muita mun omilla väärillä ratkaisuilla. Mun ois parempi elää yksin, eristettynä tästä muusta maailmasta.

Tänään söin sittenkin puuroa, mustikkakeittoa ja soijajuomaa ja pidän huomenna sen paaston.

Nyt on kauhea stressi kaikista kouluhommista, työnhausta ja ihmissuhteista. Niin kuin sanoin eilen kaverillekin,  tä on ainut asia mitä voin kontrolloida edes jotenkin kun kaikki muu kaatuu. Tä pitää mut "selväjärkisenä".

Huomenna lisää kuulumisia. Tsemppiä teille, rakkaat <3

stuck in the moment

Tulipas taas pitkä tauko.. Lauantaina siis söin ananasrahkaa ja sitä mustikkajuomaa. Sunnuntaina en muuten mitään, mutta illalla ennen baariin menoa repäisin kaverin kanapizzasta pienen palan. Tämän viikon aikana oli tarkoitus syödä kalaa ja vihanneksia. Rahat on kuitenkin ollut aika vähissä niin olen nyt pari päivää syönyt meksikolaista papukeittoa: kidneypapuja, tomaattimurskaa, etikkaliemessä olevia paprikoita, nam <3

Tänään mustikkakeittoa ja sitä samaa juomaa kuin lauantaina. Huomenna ei toivottavasti illalla mitään, koska olisi yhet bileet. Viikonloppu porukoilla, eli silloin sunnitelma onnistuu, kalaa :)

Nyt on niin paljon kaikkia koulujuttuja, että aikaa liikunnalle ei oikein ole löytynyt. Siksi paino junnaakin samoissa luvuissa, tuntuu etten pääse eteenpäin :( Toivottavasti ensi viikolla saisin se alemmas, ja ehkä uskaltaisin ilmoittaa sen täälläkin.

Kevätfiilis meni eilen vähän pilalle lumipyryn takia, mutta nyt aurinko paistaa taas, eli ehkä kohta ulkona voi liikkua jo vähemmissä vaatteissa. Olettaen tietysti että mulla on silloin se unelmakroppa, jonka uskaltaa näyttää muillekin..

'cause you're the only person who knows what a mess I really am.

Eilinen meni vähän pieleen. Söin tämänkin päivän salaattiannoksen, koska oli niin kauhea nälkä. Nyt aamupaino näytti liikaa, eikä mulla ole täksi päiväksi oikeen ruokaa. Vituttaa. Päätin että tänään syönkin sitten ananasrahkaa ja pakastemustikoista ja soijamaidosta tehtyä juomaa. Huomennakin mustikkajuomaa jos sitä jää. Huomenillalla olen pienempi, kauniimpi. Toivottavasti.

Mulla on yläasteajoilta tasan yksi ystävä, joka tietää kaikki mun ongelmat eikä ole jättänyt mua. Välillä kun iskee niin kauhea ahdistus, että pää tuntuu räjähtävän ja tekisi mieli tehdä jotain mitä luultavasti katuisin myöhemmin, otan häneen yhteyttä. Tiedän, että olen itsekäs kun kaadan kaiken paskan jonkun toisen niskaan, kun oma pää ei kestä sitä. Yritän aina välillä kysyä miten hänellä menee, onko ongelmia, tyttöjä, mitään mistä hän haluaisi puhua. Ikinä en saa hänestä mitään irti. Viimeksi kun juttelimme ja avauduin tästä laihduttamisesta, sain ensimmäistä kertaa sen vastauksen, mitä olen pelännyt jo viisi vuotta: "Hei, voitaisko puhua jostain muusta?"

Siitä on nyt kaksi viikkoa. Päätin etten enää puhu tästä hänelle. Ei mulla oo mitään oikeutta sekoittaa toisenkin päätä mun ongelmien takia. Ei kenenkään tarvitse kärsiä mun seonneen mielen takia. Vuodatan kaiken tänne blogiin ja toivon, että joku välittää tarpeeksi kommentoidakseen.

Ehkä liian syvällistä kirjoitusta tähän aikaan päivästä, mutta joskus näinkin päin eikä vain samaa sepustusta ruoista. Huominen on parempi päivä, I promise.