19. maaliskuuta 2011

piiitkä tauko :(


Olen taas ollut poissa kauemmin kuin pitäisi. Netti ei ole toiminut ja sitten olin viikon ulkomailla missä en voinut kaverien takia postailla. Se näkyy valitettavasti myös vaa'an lukemissa.

Ulkomailla syömiset meni hyvin, mutta alkoholia tuli vedettyä joka päivä sen verran, että kalorimäärät eivät ole olleet todellakaan missään laihdutusluvuissa. Nyt sitten täytyy tarkkailla syömisiä erityisen tarkasti.

Tänään menen kaverin luokse vähän juhlimaan synttäreitä. Tortilloja ja kaljaa. Ne syön vielä hyvällä omallatunnolla. Huomenna illalla ananasmurskaa ja maitorahkaa. Ensi viikolle jokin kunnon puhdistuskuuri. Täytyy katsoa.

Tämä nyt oli tällainen pikapostaus, olen vielä elossa. Koitan huomenna saada aikaiseksi jotain pidempää, nyt pää on aika tyhjä.

9. maaliskuuta 2011

bed time!

Ennen nukkumaan menoa on vielä pakko päivittää tän päivän kuulumiset lyhyesti :)

Eilinen muuttui sen verran, että söin sittenkin puuroa vielä kun katsoin sinkkuelämää. Oli vaan niin kauhea nälkä! tekosyitä, tekosyitä.. Aamulla päätös tuntui mahassa ei niin mukavalla tavalla, mutta olin illalla vahva enkä oksentanut vaikka mieli tekikin.

Eilisen repsahduksen takia en sitten tänään syönyt mitään. Kahvia meni aamulla se kolme kuppia, päivällä tupakkaa, illalla minttukaakao, pari bisseä ja vettä. Nesteitä siis ja olo on nyt suht kevyt, aamulla vielä kevyempi.

Baarissa ensin yksi jätkä tilasi pizzan. Sen jälkeen kaksi tilasi rullakebabit, ja vielä yksi tilasi pizzan. Tuijotin ruokaa sairas kiilto silmissäni ja yritin vain haistaa kaiken mahdollisen siitä mitä pystyin. Yksi jätkä huomasi tämän ja alkoi nauraa. Tupakalla käydessämme puhuimme tästä ja minun satunnaisesta syömättömyydestäni. Hän siis tietää, että yritän välttää kaikkea epäterveellistä lihoamisen pelon takia, ja että poltan lähinnä siksi, etten söisi niin paljon makeaa. Hänestä tämä on ihan okei, ja sanoikin kerran, että haluaa minun mielummin polttavan, kuin lihoavan.
Kaikki ovat aina sanoneet, että olen pienikokoinen, mutta ei se taida olla totta, jos toinen noin kovasti pelkää lihoamistani. Ollaan siis keskusteltu tästä aiheesta aiemminkin. Nyt täytyy vaan ottaa itseään kovemmin niskasta kiinni ja näyttää, että voin olla laiha ja pieni!

Ei minulla oikein muuta tähän aikaan, huomenna toivottavasti taas pidempi postaus kuvien kera :)

7. maaliskuuta 2011

better day :)



Eilinen ahmiminen masensi aamulla vielä tosi paljon eikä vaaka todellakaan ollut kaveri tänään. Anyway, maha alkoi taas toimia ja huomenna painokin näyttää toivottavasti taas paremmalta :) Tänään en ole syönyt mitään, juonut vain kolme kuppia kahvia ja tuhonnut keuhkojani ihan urakalla. Äsken tulin treeneistä kotiin ja oli taas sellainen hikitunti että huhhuh! Nyt on ihanan reipas olo ja odotan vain että sinkkuelämää alkaisi ja pääsen nukkumaan.

Pää on särkenyt melkein koko päivän ja tekisi mieli syödä, jos se menisi sillä ohi. Toisaalta, se ei mennyt ohi kahvilla eikä liikunnalla, eli miksi ruoka auttaisi? Ja kun ajattelen sitä kevyttä oloa aamulla, ei todellakaan huvita syödä. Taidan vain ottaa buranaa ennen nukkumaan menoa.

Huomenna tulee pitkä päivä ennen kuin pääsen illalla kotiin, enkä oikein tiedä miten hoitaisin ruokailut. En halua jättää kaikkea puoleenyöhön kun vihdoin olen himassa. Ehkä otan vain appelsiinin ja Yosan mukaan kouluun ja syön ne siellä, ja katson illalla onko vielä nälkä. En kyllä tykkää syödä koulussa muiden edessä, mutta ei taida olla muutakaan vaihtoehtoa.

Eiköhän tä viikko lähde tästä ihan hyvin käyntiin, motivaatio ainakin peiliin katsoessa on ihan huipussaan. Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille lukijoille <3

fat weekend


Pää lyö tyhjää ja väsyttää, mutta yritän nyt saada vähän kuulumisia ylös.

Lauantaina siis olin koko päivän tekemässä harrastus hommia. Söin kaksi pientä palaa patonkia. Olin tehnyt muille sinne pastasalaattia, mutta en syönyt sitä. Porukkaa oli kuitenkin vähemmän kuin piti, ja salaattia jäi yli. Vein loput kotiin laitoin jääkaappiin odottamaan ensi viikkoa.

Illalla lähdin kaverin bileisiin. Tarkoitus oli mennä kotiin kun muut lähtevät baariin, mutta olikin niin kivaa, että lähdin mukaan. Juotua tuli pullo valkkaria, pari siideria, vähän viinaa ja yksi bisse. Olin aika kännissä mutta oli ihan loistava ilta! Kotona olin joskus puoli viiden aikaan ja kaaduin suoraan sänkyyn.

Tänään heräsin joskus kahden aikaan krapulassa. Tuli syötyä liikaa, mm sitä pastasalaattia, tai oikeastaan kaikki loppu siitä salaatista :( Nyt olo on ihan kamala, turvottaa ja vituttaa. Huomenna en syö mitään.

Tämän viikon saldona...
... 2 paastopäivää
... 3 ahmimispäivää
... oksentelua 4 kertaa
... liikuntaa liian vähän
... laihtumista liian vähän
... ruokaa ihan liikaa


Ensi viikko menee toivottavasti paremmin. Nyt nukkumaan, ihanaa uutta viikkoa ihanille lukijoille, teitä on taas yksi enemmän <3

4. maaliskuuta 2011

nothing special


Oho oho, kaksi uutta lukijaa tullut viime postauksen jälkeen, KIITOS ! <3

Mulla ei oo vieläkään nälkä, mutta tänään pitäisi ehkä jotain syödä, ettei se vain kostaudu myöhemmin ahmimisella. Skippasin siis eilisen ruoat. Silti tuntuu niin tyhmältä syödä, jos ei ole nälkä. Kyllä mun kroppaa varmaan sitten ilmoittaa kun sen tekee mieli ruokaa?

Paino on pikkuhiljaa vakiintumassa tietyn kilomäärän alle, eli laihtumista on kyllä tapahtunut. Yksi ilta baarireissun jälkeen, kun en ollut syönyt mutta juonut kyllä sitäkin enemmän, vaaka näytti jo seuraavaakin tavoitenumeroa. Siksi en ole tyytyväinen tähän, vaan haluan jo päästä pienempiin lukuihin. Kaikki mulle heti tässä nyt! Vanhoista oppineena tiedä, että on parempi vaihtoehto tiputtaa tätä painoa näin pikkuhiljaa, mutta...

Haluaisin kovasti lenkille, mutta en uskalla juosta kun on vielä sen verran liukasta. Lisäksi olen joskus telonut polveni niin, etten voi juosta kovalla tiellä, vaan täytyisi päästä pururadalle. Ja se ei tule olemaan kuiva vielä piiiitkään aikaan :( Maanantaina pääsen onneksi taas treeneihin, koska päätin saada tän yskän viikonlopun aikana pois, ihan sama miten. En kestä olla enää kipeänä.

Huominen menee kokonaan yksissä talkoissa, ja on mun vuoro viedä sinne ruokaa. Teen pastasalaattia ja sen kanssa patonkia ja valkosipulilevitettä. Lisäksi jotain makeaa, ehkä keksejä. Tuonkin takia olisi ehkä hyvä syödä tänään jotain, etten vain huomenna syö mitään noista. Pasta on meinaan nykyään mun ei-listalla, ja haluan pitää sen siellä. Onneksi mulla on vieläkin pieni ongelma syödä muiden edessä, niin ehkä se auttaa mua pitämään näppini erossa noista. Ja jos menen huomenna yksiin bileisiin, en saisi syödä mitään koko päivänä etten illalla muistuta liikaa valasta. Toivottavasti se kaveri nyt vaan vastaisi...

Työnhaku, autokoulun kakkosvaihe, laihdutus, koulu, ihmissuhteet - kaikki stressaa. Nyt pitäisi soittaa yhteen työpaikkaan mihin hain, josko pääsisi haastatteluun. Mulla on pieni puhelinkammo, niin siksi päätin eka kirjottaa blogia että voisin viivyttää sitä soittoa. Oon nyt jo skipannu sen aina seuraavaan päivään koko viikon. Ehkä nyt pitäisi oikeasti ottaa itseään niskasta kiinni. En mä tuu ikinä onnistumaan missään, jos en saa yhtä pientä puhelinsoittoa tehtyä :D



Eipä mulla muuta tähän aikaan päivästä. Koitan huomenna tulla kertomaan loppupäivästä, mutta jos meen sinne bileisiin, voi olla että seuraavan kerran musta kuullaan vasta sunnuntaina.

Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua rakkaat, vaikkei siellä nyt aurinko paistakaan <3

ps. arvatkaapa kenen tupakkalakko kesti kokonaiset 12 tuntia ? ups...

3. maaliskuuta 2011

sun is shining and I'm smiling



Mua vähän pelottaa. Nyt on jo kolmatta päivää niin hyvä fiilis, että kohta tapahtuu varmaan jotain tosi kamalaa. Oon nyt käynyt asioita läpi mielessä, mikä ois hirveintä mitä nyt vois tapahtua, mutta en ole vielä päässyt mihinkään tulokseen. No, parin päivän sisällä luultavasti nähdään. Tai sitten musta on tulossa iloinen ? Se olisikin jotain uutta pitkään aikaan.

Nyt juona aamukahvia part two. Kävin tässä välissä kyllä koulussa, mutta tuntuu että kello olisi vasta kaksitoista, eli luokittelen tämän vielä aamukahviksi :D Viimeinen tupakka syttyy kohta. Päätin nyt, etten enää osta röökiä, mutta jos joku tarjoaa, saan polttaa. Täytyy varmaan palkata joku tänne aina aamuisin tarjoomaan mulle ne aamusauhut, koska se tulee olemaan vaikeinta.

Tänään pitäisi syödä puuroa, mutta mulla ei oo nälkä. Maha on oudon paisunut ja turvottaa, vaikka vaaka näyttää vähemmän kuin eilen. Ehkä en syökään tänään ja huomenna mulla on pienempi olo? Ärsyttävää muuten, että kun tuntuu että on laihtunut, vaaka näyttää toista, ja kun on kunnon tonnikeiju olo, niin kuin nyt, näytölle ilmestyy pienempiä numeroita. Haluan ehkä uuden vaa'an, koska me ei selkeestikään olla ton kanssa samalla aaltopituudella.



Siitä parin viikon päässä olevasta reissusta nyt vähän. Lähdetään sinne siis koulun puolesta, ja mulla ei ole hirveästi rahaa käytössä. Juteltiin tänään, kuinka paljon porukka ottaa rahaa mukaan, ja mun budjettiin verratuna toisten summat oli aika tähtitieteellisiä! Sanoin sitten, että onneksi oon tottunu syömään vaan kerran päivässä, niin siinä säästää jos toiset meinaa syödä kolmekin kertaa. Nyt se on siis sanottu ääneen, eli jos syön useemmin kuin kerran, olen epäonnistuja, valehtelija ja läski. Hyvä niin, pelkäsin tuota jo etukäteen, koska en voi siellä kontrolloida syömisiä niin kuin kotona, koska syödään luultavasti ravintoloissa. Mutta viiden päivän ajan yks lämminruoka päivässä ei voi lihottaa kauheesti, eihän ? Ja sen jälkeen syön tositosi vähän pari päivää niin se tasaantuu sitten vähän :)

Tässä keskiviikon kuulumiset. Kohta baariin katsomaan peliä ja sitten koulujutut valmiiksi ja nukkumaan. Huomiseen rakkaat! <3

ps. tervetuloa uusi lukija ! :)

2. maaliskuuta 2011

The Gorgeous Blogger award



Taas yksi päivä loppumassa. Miks aika menee nykyään niin nopeesti? Nukuin aamulla komeasti pommiin, ja vartissa meikkasin, pesin hampaat, heitin vaatteet niskaan, pakkasin laukun ja juoksin pysäkille. Olin aika ylpeä itsestäni :D Aamukahvi jäi väliin, mikä vähän haittasi menoa, mutta onneksi ei ollut pitkä päivä niin sain kahvini jo kahdentoista aikaan.

Muutin vähän tuota tän viikon ruokasuunnitelmaa. Heitin toisen kasviswokkipäivän ensi viikkoon ja pidänkin perjantaina paaston. Tai jos lauantaille tulee yhdet bileet, vaihdan paaston lauantaiksi. Tänään olen syönyt ananasrahkaa, ja illalla syön vielä appelsiinin ja jogurtin. Koko päivän on ollut kauhea ruisleivänhimo, ja jo kolme kertaa olen päättänyt lähteä kauppaan ostamaan niitä. Toistaiseksi olen kuitenkin vastustanut kiusausta. Enää kaksi ja puoli tuntia niin kauppa menee kiinni ja olen turvassa...

Tinkerhell antoi minulle tällaisen "palkinnon", ja tässä nyt vastauksia :) Nyt ei ole hirveästi muuta kerrottavaa, eli ihanaa keskiviikkoa kaikille !

Milloin aloitit blogisi?

Taisi olla viime huhtikuussa. Alussa en postaillut hirveän usein, mutta nykyään vois sanoa, että tä blogi on ainut mikä pitää mut suht selväjärkisenä

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Pääsääntöisesti laihduksestani, tai ainakin yrityksestä. Nyt näyttää jopa vähän siltä että voisin onnistua tässä! Satunnaisesti selitän myös ihmissuhdeongelmista, kavereista, koulusta ja muusta elämästä, mutta kyllä tä enimmäkseen laihdutusblogi on.

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Tuskin oikein mikään :D Yksi laihdutusblogi muiden joukossa. Huomasin, että alussa koitin kirjoittaa jotenkin persoonallisemmin ja keksiä hienoja kielikuvia ym, mutta nykyään tässä ei ole mitään erikoista.

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Olin jo pitemmän aikaa halunnut päästä takaisin parin vuoden takaiseen painooni, ja ajattelin että blogin kirjoittaminen ja toisille "vastuussa" oleminen auttaisi tässä. Enhän tietenkään halua tuottaa pettymystä lukijoilleni! Toisena syynä oli se, ettei mulla ollu ketään elämässä kenelle voisin puhua näistä asioista, niin tuntui hyvältä saada kertoa ne tunteet edes jonnekin :)

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Toivoisin, että pystyisin useammin kirjoittamaan positiivisempia postauksia. Liian usein vuodatan kaiken ahdinkoni tänne. Hyvinä päivinä postaukset ovat iloisia ja niitä on kiva lukea myöhemminkin, mutta valitettavasti niitä paskoja päiväkin on paljon. Tämä kaikki on tietysti riippuvaista siitä, millainen päivä mulla on ollut, olenko onnistunut vai epäonnistunut. Siksi pitäisi saada koko elämä edes jotenkin raiteilleen, jotta blogikin voisi muuttua :)
Kun olen saavuttanut tavoitteeni, voi olla että blogin suunta muuttuu, mutta siihen on vielä aikaa.

Tahdon antaa tämän haasteen eteenpäin seuraaville ihanille bloggaajille:
dolly rose josephine viulu carol

<3

"Ja selvennykseksi vielä: tämä ei ole mikään sh-blogi. Haluan vain laihtua sopivaksi."



Heh, kummallinen aika postailla, mutta en saanut unta ja kohta täytyy jo herätäkin, niin päätin tulla kirjoittamaan.

En syönyt mitään tänään ja nyt on nälkä. Olin jo menossa jääkaapille hakemaan maitorahkaa ja ananasta kun aloinkin lukea vanhoja blogikirjoituksiani. Hassua, miten olenkin jo unohtanut kesäiset fiilikset. Silloin postailin harvemmin, mutta kyllä niistä harvoistakin jutuista palasi mieleen kaikki kesän laihdutusyritykset ja hillitön oksentelu, mistä en täällä blogissa silloin puhunut niin paljon.

Se, mikä erityisesti pisti silmään, oli otsikkonakin nähtävä, ensimmäisen blogitekstini viimeinen lause: "Ja selvennykseksi vielä: tämä ei ole mikään sh-blogi. Haluan vain laihtua sopivaksi." Aloin miettiä tuota ihan tosissani. Muistan, että kun aloitin kirjottaa tätä blogia, tuo oli silloin tavoitteeni. En halunnut yläasteaikojen laihdutusta takaisin, halusin vain pienentyä. Nyt kun mietin itseäni tässä hetkessä, tuo ei ehkä enää pidä paikkaansa.

En tiedä, en koe itseäni syömishäiriöiseksi, vaikka suhteeni ruokaan onkin vähän vinksallaan. Haluan laihtua, epäterveellisesti tai terveellisesti. Välillä aina yritän syödä kunnolla lämpimän ruoan ja jotain pientä, mutta joskus on vain helpompi olla syömättä, syödä pelkkiä hedelmiä tai oksentaa. Uskoisin kuitenkin, että jos oikeasti haluaisin, pystyisin lopettamaan tämän. Ongelma taitaa vain olla siinä, etten halua.

Olen kesästä laihtunut ja ainakin kiinteytynyt paljon. Silti en ole lähelläkään sitä, mitä haluaisin olla. Siitä seuraakin toinen kysymys: Olenko ikinä sitä, mitä haluan olla? Mitä tapahtuu, kun saavutan sen tietyn luvun vaa'alla? Näillä suunnitelmilla sen pitäisi tapahtua kesän alkuun mennessä, mutta mitä sitten. Elämä tuskin muuttuu helpoksi ruusuilla tanssimiseksi sen jälkeen.

Onko mua edes enää olemassa, sitten kun tä on ohi? Kavereille joo, eihän ne tiedä tästä ja pystyn jatkamaan ulkoista elämää tänkin jälkeen. Mutta entä pää sisällä? Pystynkö mä vihdoinkin keskittymään kaikkeen muuhun täysillä, elämään mun elämän niin kuin pitäisi, kun tä on ohi? Elämään ilman kaloritaulukoita ja ruokalistoja? Ilman kokoaikaista huolehtimista vaatteiden istuvuudesta, läskien heilahtelusta tai syödyistä ruoista?

Pelkään, etten pysty siihen. Tai ainakin mun täytyy etsiä joku uus asia täyttämään mun elämä. Onneksi on koko kevät aikaa. Olettaen siis että mä saavutan mun tavoitteen kesään mennessä.

Tällaista outoa pohdintaa kolmen aikaan. Ajatukset harhailevat, eikä ruudulle päätynyt puoliakaan siitä, mitä piti sanoa. Tuloksena kuitenkin se, etten syö, vaan odotan huomiseen. En mä tarvitse sitä nyt.

1. maaliskuuta 2011

happy happy march!


Tänään oon aika paljon paremmilla fiiliksillä kuin eilen :) Ensinnäkin on maaliskuu, ja vaikka se kelien puolesta onkin aika paska kuukausi, niin tykkään siitä silti. Tässä kuussa tämä juhannusvahinko täyttää 20 vuotta, edessä on yksi reissu ulkomaille, kuun lopussa painon pitäisi mun "terveellisen" suunnitelman mukaan olla 45kg:n puolella, koulustressi vähenee huomattavasti parin seuraavan viikon aikana ja ja ja.. No, kuitenkin paljon hyvää ! (toivottavasti)

Eilinen meni suhteellisen hyvin. Söin kasviswokkia, eli nuudeleita, kidneypapuja, kikherneitä, linssejä, tomaattia ja chiliä. Söin enemmän kuin piti, ja kun lappasin ruokaa lautaselleni se ääni, jonka koitan itsepintaisesti tappaa, alkoi kuiskia. Sä tiedät, että nyt kun syöt ton kaiken, sun täytyy oksentaa. Sun on pakko.  Muuten lihot. Mua ei kiinnosta että se ruoka on suht terveellistä. Se on silti sulle pahaksi. Lihot. Näet huomenna jätkän. Jos olet lihava se ei halua sua. Kukaan ei halua.

Ääni vaivasi mua pari tuntia, mutta arvatkaapa mitä? MÄ VOITIN! En oksentanut, vaan pidin kaiken ruoan sisälläni. Ne pari ylimääräistä kauhallista wokkia tuntuivat mahassa aamulla vähän, mutta nyt olo on normaalimpi. Ja nyt mulla on vähemmän sitä wokkia syötäväksi huomenna! Eli silloin tilanne ainakin tasaantuu :)

Tänään oon juonu kahvia, kahvia ja kahvia, ja polttanut tupakkaa, tupakkaa ja tupakkaa. Illalla pari bisseä loistoseurassa, mutta ei ruokaa. Ei mulla oo ees nälkä kun söin eilen kunnon ruokaa. Yhden kaverin piti tulla tänne tänään tekemään koulujuttuja, mutta peruin sen, koska olin just saanu poruikoitten vierailun jäljilta kaikki listat ja kuvat takaisin seinille, enkä jaksa niitä taas repiä alas. Nähdään sitten myöhemmin siellä baarissa.


Pientä maanis-depressiivisyyttä havaittavissa, koska eilen olin valmis hyppäämään parvekkeelta alas, ja tänään tuntuu taas että voisin lähteä lentoon. Onneksi on näitä parempia päiviä :)

Ihanaa kolmatta kuukautta kaikille lukijoille, teitä onkin jo aika paljon <3