28. heinäkuuta 2010

water, coffee, water, coffee..

Kiitos kaikille ihanista kommenteista <3 Kiva tietää että joku lukee näitä raapustuksia :)

Tuossa otsikossa mun tän päivän ruokavalio siis. Lisäksi pyöräilen illemmalla keskustaan katsomaan niitä eppuja eli liikuntaa tulee vajaa kaksi tuntia. Ehkä käyn päivällä vielä salillakin. Nyt on vaihteeksi aika luottavainen fiilis tän laihdutuksen suhteen. Vaaka näytti aamulla taas -400g.

Eilen illalla treenin jälkeen alkoi pää särkeä tosi pahasti eikä se mennyt pelkällä vedellä ohi eli söin sittenkin vähän. Purkin tonnikalaa, salaattia, palan ruisleipää juustolla ja pari luumua. Kaloreita n.600. Kulutin kuitenkin eilen jonkin verran ja peruskulutuksen kanssa päivä jäi reilun tonnin miinukselle. Normaalisti tuollainen syöminen vituttaa heti kun olen saanut ruoan alas kurkusta, mutta nyt pystyin onneksi sanomaan ei valkoiselle leivälle ym. Heti syömisen jälkeen teki kyllä mieli mennä oksentamaan se kaikki ylös, eihän mulla ollut edes nälkä! Oon nyt kuitenkin kestänyt jo puoltoista viikkoa ilman enkä halunnut siihen kierteeseen taas. Parempi vaan olla syömättä liikaa. Paitsi että nykyään tekis mieli oksentaa jo tyyliin omenan jälkeen..

Joku kyseli edellisessä postauksessa että miten saan hedelmistä ym yli tonnin kaloreita. Olin siis laskenut ne päässäni enkä muistanut ulkoa nektariinin, luumun, mansikan ja kiivin energiamäärää. En halunnut laskea niitä yhtään alakanttiin jotten sitten myöhemmin järkyttyisi jos niissä olisikin enemmän kaloreita. Nyt tarkistin asian sillä aloin tuon kommentin jälkeen pohtia että miten helvetissä saan hedelmistä niin paljon energiaa :D eli oikea kalorimäärä maanantaille onkin n.1100kcal, suurin osa tulee juustosta, en vain osaa syödä sitä kohtuudella vaikka vähärasvaista onkin.. Lisäksi tosiaan leivistä reilut 450kcal ja maitorahkasta 143kcal.

Nyt ei olekaan oikein muuta kirjoitettavaa, katsotaan sitten illalla jos jotain suurempaa on tapahtunut :)

<3

27. heinäkuuta 2010

-> fast















Jooo.. ei sitten onnistunut eilinenkään. Melkein hävettää tulla tänne kertomaan, mutta tiedän että jos pidän kaiken pääni sisällä stressaannun vain enemmän ja pahimmassa tapauksessa alan taas ahmimaan. Eli parempi tunnustaa epäonnistuminen ja jatkaa.

Eilen piti siis vain juoda, kahvia, vettä tai mehukeittoa, ja kaikki meni (taas) hyvin iltaan asti. Sitten isä kävi kaupassa ja osti leipää. En tiedä mikä siinä on, mutta pelkkä ajatus tuoreesta leivästä saa minut sekaisin. Ja se tuoksu. Söin siis 2 ruisleipää ja 2 sämpylää, kaloreita yhteensä 450 + leivän päälliset eli juusto, salaatinlehti, kurkku ja tomaatti. Tämän jälkeen vanha ajatusmalli ilmestyi taas jostain: "feilasit jo niin miksi et sitten söisi vielä lisää?" Niimpä ahdoin sisääni vielä kolme luumua, kaksi nektariinia, kiivin, lautasellisen pakastemansikoita, purkin ananasmurskaa ja 200g maitorahkaa. Yhteensä siis n.1500kcal. Lasken kalorit aina vähän yläkanttiin eli todellisuudessa voi olla vähemmän mutta silti.

Olen vain niin helvetin vihainen itselleni enkä oikein tiedä mitä tekisin. Aamulla on aina hyvä, onnistumaan kannustava fiilis, mutta illalla päässä aina napsahtaa ja alan syömään vaikkei olisi nälkäkään. Varsinkin jos katson telkkaria. Tiedän, että jos en olisi illalla kotona en edes ajattelisi ruokaa, mutta kaverit ei aina jaksa lähteä mihinkään enkä yksin viitsi. Tajusin kyllä, että luen aina aamulla muiden blogeja ja katson thinspo kuvia/videoita ja ne saavat haluamaan onnistumista. Ehkä pitäisikin tulla koneelle vasta illalla?

Tänään saan juoda tämän "aamu"kahvin ja vettä. Huomenna sama. Torstaina sitten jatkan abc:tä normaalin mukaan, en tiedä vielä hyppäänkö sinne kuudenteen eli oikeaan päivään vai jatkanko siitä mihin jäin, kolmannesta päivästä.

Illalla ajattelin pyöräillä viemään tuolle yhdelle jätkälle, J:lle, sen paidan kun lainasin sunnuntaina, siitä tulisi edestakaisin matkaa n.40km ja saisi ajatukset pois syömisestä. Huomenna onkin onneksi DBTL ja eput eli illalla en ole kotona eikä siis tule syötyä. Onneksi olen aina ollut sellainen, että vihaan julkisilla paikoilla syömistä, en muista koska olisin viimeksi syönyt kavereiden edessä muuta kuin korkeintaan kesällä jätskiä tai mansikoita.

Ahmimisista huolimatta vaaka näytti tänään 400g vähemmän kuin eilen. Toivon nyt, että viikon aikana olisi pudonnut edes reilu kilo. Siitä on sitten parempi jatkaa.

Tästä blogista on nyt yhtäkkiä tullut mulle paljon tärkeämpi. Laihduttamisen alussa puhuin tästä tosiaan J:lle ja se kannusti mua kun sanoin että haluan vain pudottaa pari kiloa. Nyt kuitenkin kun olin siellä sunnuntaina se sanoi ettei enää tykkää tästä mun touhusta. Kuulemma on epäterveellistä olla syömättä. No shit sherlock. Pelkään vaan että se sanoo jotain meidän yhteisille kavereille, jotka on seurannut mun syömissekoiluja jo pari vuotta (J:n kanssa tutustuttiin vasta viime talvella). Ne osaa ehkä laskea 1+1 ja sitten mun elämä hankaloituu. Tästä eteenpäin oon siis tästä kaikesta hiljaa. Sanon että oon tyytyväinen itteeni enkä tee mitään tyhmää.

Right.

25. heinäkuuta 2010

good, good, bad

Perjantaina tosiaan "söin" vain nesteitä, eli paljon vettä, n.3dl mehukeittoa, yhden oluen ja lasillisen appelsiinimehua. Olut oli vähän turha äkillinen päähänpisto kun kaverilla oli kriisi ja päätimme siis tavata äkkiä baarissa. Lauantaina onnistuin ruoan suhteen. Söin vain pienen palan lohta ja vähän salaattia (salaatinlehtiä, kurkku, ananasta ja maissia). Kaloreita tuli aamukahvin kanssa n.430. Illalla oltiin pitkästä aikaa bilettämässä oikein kunnolla ja olinkin erittäin liian kännissä. Drinkkejä valui kurkusta alas ja pankkikortti huusi kauhusta. Ei tarvinnut onneksi maksaa taksia kotiin sillä menin tuon kaveripojan luokse yöksi. Tai no kaveri ja kaveri, ennemmin se on sellainen friends with benefits.. Kelpaa kyllä mulle ja sen kanssa on aina tosi kivaa :)

Eilen aloitin siis tuon abc:n ja ensimmäisenä päivänä olisi pitänyt syödä 500kcal. Söin kyllä vähemmän ja päätin etten ala laskea noita alkoholin kaloreita koska menisi liian vaikeaksi (en tosiaan muista/tiedä mitä join) ja juon kuitenkin aika harvoin ja silloinkin olen tanssilattialla suurimman osan iltaa eli energiaa myös kuluu koko ajan.

Tänään päivä lähti ihan hyvin käyntiin. Piti siis taas syödä 500kcal ja päivällä söin salaattia ja kanapihvin ja ajattelin säästää illaksi vielä tilaa ananasmurskalle ja rahkalle. No, iski sitten kauhea vitutus ja kaikki ärsytti eikä krapula helpottanut asiaa yhtään, ja yhtäkkiä huomasinkin syöneeni kaksi sämpylää juustolla ja kurkulla, suht ison palan lohta, kolme nektariinia, kaksi luumua, pussillisen pakastemustikoita ja purkin maitorahkaa. Ei ei ei ! Nyt vituttaa entistä enemmän enkä oikein tiedä mitä voisin tehdä. Oksentaa en voi koska pikkuveli valvoo vielä ja myöhemmin en enää pysty oksentamaan kun söin nuo kuitenkin jo pari tuntia sitten..

Koska tänään feilasin täydellisesti, päätin nyt paastota huomisen vaikka pitäisi olla 300kcal päivä. Aamukahvin saan juoda normaalisti ja illalla ehkä mehukeittoa ym jos käyn lenkillä tai salilla. Neljännen päivän menen taas dieetin mukaan. Paino ei ole pudonnut pariin viikkoon oikein mihinkään ja jos se ei kohta tipu kunnolla paastoan kunnes se on siellä 50:n kauniimmalla puolella!

Eipä tässä muuta, katsotaan miten huomenna sujuu :)

<3

23. heinäkuuta 2010

postponing abc

Elikkä abc:n alku siirtyykin huomiseksi.. Tämä siksi että käytiin kaverin kanssa eilen huvipuistossa ja päätin että haluan nauttia siitä päivästä. En siis jaksanut laskea kaloreita vaan söin hyvällä omallatunnolla jätskiä ja ranskalaisia. Jälkeenpäin tuli pieni morkkis mutta muuten oli aivan mahtava päivä :)

Tänään pidän nestepaastopäivän ja huomenna alkaa siis abc 800kcal:lla. Toivottavasti onnistun, ahdistaa tämä sotanorsun katseleminen peilistä liikaa...

Ei mulla mitään muuta kirjoitettavaa oikeastaan olekaan. Tänään kävin pikaisesti salilla ja kohta lähden kaverin kanssa johonkin istuskelemaan. Elämä hymyilee pitkästä aikaa.

21. heinäkuuta 2010

'cause I know I'm a mess you don't wanna clean up






















Edellisen postauksen jälkeen ei ole tapahtunut mitään maatajärisyttävää.. Paino on pysynyt aika samoissa luvuissa mikä kyllä vituttaa, mutta parempi sekin kuin että se olisi noussut. Lauantai kului vahingossa paastoten (alkoholia kyllä meni..) ja muuten olen yrittänyt syödä kerran-kaksi päivässä. Päivät olen onnistunut alkuun menemään n.600-700kcal mikä olisi ihan hyvä MUTTA iltaisin saan aina jonkin järjettömän ahmimiskohtauksen. Eilenkin vedin suruitta neljä sämpylää + päälliset eli puhutaan jo toisesta 600kcal:sta ja se on liikaa. Mitään toimivia keinoja välttää iltasyömistä? Kirjoitin nyt vasempaan ranteeseen mustalla tussilla "No ff" eli ei ruoalle, toivottavasti se auttaa, katson sitten sitä jos illalla tulee ahmimistarve.

Porukat tuli tosiaan viime lauantaina kotiin ja siksi en ole voinut oksentaa noita iltasyömisiä. Meidän perheessä kun tulee kauheat kyselyt jos olen vessassa normaalia kauemmin puhumattakaan sitten siitä jos valutan vettä sen koko ajan.. Pakko nyt vaan saada syömiset kuntoon ja unohtaa se oksentaminen, parempi niin.

Painon lisäksi mieltä painaa nyt yksi jätkä. Meillä oli joskus jotain juttua, mutta yhtäkkiä hän lopetti kaiken yhteydenpidon. Nyt kun olin jo melkein unohtanut kaiken, hän soitti lauantaina ja halusi nähdä. Ja tuon jälkeen ei ole taas kuulunut mitään. Tiedän että on ihan tyhmää antaa tuollaisen vaivata mieltä ym varsinkin kun kaverit muistuttaa että se oli jo silloin kusipää niin miksi se ois nyt muuttunut, mutta nyt en pysty miettimään mitään muuta kuin tätä jätkää.. Inhottaa olla näin heikko. Pitäisi varmaan rakentaa se muuri taas tähän ympärille eikä päästää ketään sen yli. Kukaan ei ainakaan pystyisi satuttamaan.

Päätin että tänään saan syödä vasta illalla (jos kuitenkin ahmin silloin niin miksi turhaan syödä päivälläkin) ja huomenna koitan aloittaa abc:n. Listasin jo ylös esimerkkejä ruoista joita tiettyyn kalorimäärään pystyy mahduttamaan. Toivottavasti se auttaa pysymään niissä määrissä. Voin lisäillä sitä listaa tännekin kun saan sen valmiiksi :)


together we'll make it through somehow.

15. heinäkuuta 2010

I'm fine.





Viime postauksen jälkeen meni koko viikonloppu ja muutama extrapäiväkin ruisrockin fiilistelyssä. En ollut syönyt ennen festareita mitään eli viina nousi päähän nopeammin kuin koskaan ja kännissä minut oli ylipuhuttu syömään ties mitä paskaa. En ole vieläkään uskaltanut käydä vaa'alla. Ehkä huomenna. Nyt olen taas nestepaastolla ainakin maanantaihin asti.

Yritin syödä kunnon ruokaa pitkästä aikaa. Ostin papuja, tomaattimurskaa ja pastaa, ja aloin syödä. Lautasellisen jälkeen päässäni alkoi huutaa ääni "mitä vittua sä oikein ajattelet?!" Oksensin kaiken ylös ja söin vähän lisää. Oksensin uudestaan. Kaivoin pakastimesta jäätelöpaketin ja ahmin sitä. Oksensin. Samaa rataa jatkui monta tuntia. Katsoin kasvojani peilistä. Kyyneleet ja räkä valuivat poskillani, silmät huusivat epätoivosta, koko kroppa tärisi ja kurkkua poltti. Tuijotin itseäni hetken ja jatkoin.

Lopulta heitin kaiken talosta löytyvän ruoan pois ja itkin keskellä eteisen lattiaa. Milloin mä päätin hankkia itselleni ahmimisongelman? Kävin kaupassa ostamassa mehukeittoa etten voisi sortua mihinkään muuhun.

En ole halunnut nähdä ystäviäni pariin päivään koska olen vihannut näyttäytyä muille tällaisena. Tänään menen kuitenkin yhden kaverin kanssa leffaan. Voisin taas pyöräillä keskustaan niin kuluisi niitä kaloreitakin..

Porukat tulevat lomamatkalta lauantaina eli sitten en edes voisi oksennella koko aikaa. Pakko saada tämä loppumaan. Täytyy vaan hankkia se parin vuoden takainen itsekuri takaisin.

Tui aika sekava postaus mutta kaikki ajatukset hyppivät päässä edestakaisin enkä saa oikein mistään kiinni. Huomasin muuten myös että lipsahdan helpommin jos en lue muiden blogeja/kirjoita itse useammin. Täytyy siis ryhdistäytyä siinäkin.

Ja kiitos, uusi lukija <3

8. heinäkuuta 2010

trying to carry on




Tiistain nestepaasto sujui onneksi hyvin. Iltalipsahduksen estämiseksi pyysin kaverini illalla meille katsomaan leffaa ja hän jäi sitten yöksikin. Tämä jätkä on ainoa joka tietää edes vähän tästä laihdutuksesta eli hän ei edes sanonut mulle että pitäisi syödä. Kerroin hänelle siis tuosta nestepäivästä.

Keskiviikkona meidän piti herätä "aikaisin" eli jo yhdeltätoista koska olin sopinut toisen kaverini kanssa brunssista. Tämä kaveri taas ei ymmärrä miksi en syö kunnolla ja yrittää aina raahata minut jonnekin missä on pakko syödä. Ajattelin, että koska en syönyt tiistaina mitään ja päivällä tulisi kuitenkin liikuttua olisi ehkä ihan hyvä syödä. Sön siis mozzarella-croissantin. Tiedän, paljon rasvaa ja kaduin heti etten ottanut mitään ruisleipää ym. Pakko kuitenkin myöntää että nautin siitä ja yritin pitkittää jokaista suupalaa mahdollisimman pitkään, sillä päätin etten söisi lopppäivänä mitään.

Brunssi päättyi pieneen shoppailukierrokseen vaikken itse ostanutkaan mitään. Sitten piti kiruhtaa kotiin, sillä minun piti olla kaupungilla neljältä ja olin päättänyt mennä pyörällä. Kotona ajatukseni poukkoilivat että jos sittenkin menisin autolla/bussilla niin ei tarvitsisi lähteä niin aikaisin.. Katsoin mahaani peilistä ja totesin itselleni ääneen: "ja sä helvetti ihmettelet miksei kukaan halua sua? nyt meet sillä pyörällä ja laihdut!"

Menin siis pyörällä eli edestakaisia matkoja tuli taas vajaa 30km. Kun pääsin illemmalla kotiin vaihdoin vain pikaisesti vaatteet ja lähdin ystäväni kanssa kävelylenkille. Se kesti n. 2,5 tuntia. Tässä kohtaa se croissantikaan ei tuntunut enää niin pahalta, sillä en olisi varmaan kestänyt koko päivää ilman ruokaa. Tähän mennessä olin siis syönyt sen croissantin ja juonut kolme kuppia kahvia, yhden kupin vihreää teetä ja pari kulausta mehukeittoa.

Avasin telkkarin ja katselin Gordon Ramsayn kauhukeittiötä. Kaikki se ruoan näkeminen sai (taas) jonkin napsahtamaan päässäni ja järkyttävä hiilarihimo iski. Keitin itselleni isot pasta- ja riisiannokset ja ahmin ne salamannopeasti. Join paljon vettä ja oksensin kaiken ylös. Siinä vessan lattialla maatessani tajusin, että normaali syöminen ei taida enää onnistua minulta. Vanhempani ovat kuukauden reissulla ja tulevat takaisin ensi viikon lauantaina. Olen siis ollut yksin kotona ja kunnon ruokaa en ole syönyt kuin kerran koko aikana. Aina jos illalla ahmin hiilareita oksennan kaiken ylös. Minun on pakko päästä näistä ahmimiskohtauksista eroon jos haluan laihtua, sillä oksentaminen ei tule olemaan enää niin helppoa kun talo on taas täynnä väkeä.

Tänään join aamulla vihreää teetä. Päätin, että jos alkaa heikottaa saan ottaa mehukeittoa tai sitä sairaaladieetin kasviskeittoa. Illalla saan syödä kaksi tomaaattia. Tänään tulee taas pyöräiltyä puolitoista tuntia eli kaiken pitäisi kulua siinä pois. Päätin myös heittää kaapista pois nuo riisit ja makaronit, jotten sortuisi niihin. Ne ovat ainoat pahat ruoat jotka talosta löytyvät.

Vaaka näytti aamulla 51,6kg. Kyllä tä tästä, pikkuhiljaa.

<3

6. heinäkuuta 2010

mia was here.

















Huoh, viimeisen postauksen jälkeen olen ollut kuin vuoristoradassa. Eli viime keskiviikkona lähdin kavereitteni kanssa illalla puistoon istumaan ja siitä vielä baariin. Pyöräilin kaupungille ja matkaa tuli yhteensä n.28km eli mielestäni aika hyvin. Illan aikana tuli juotua aika paljon mutta tanssin myös valomerkkiin asti. Repsahdus tulikin sitten kun lähdettiin baarista: kaverin piti saada ruokaa ja suunnaksi otettiin hese. Yritin sanoa etten tule ja että lähden kotiin. Olin kuitenkin aika kännissä joten suostuttelua ei loppujen lopuksi tarvittukaan niin paljon. Kun pääsimme heselle sisään päässäni napsahti (sillä olin syönyt päivällä vain vähän ananasmurskaa) ja vaikka olin ajatellut että otan korkeintaan pienet ranskalaiset otin kanahampurilaisen JA isot ranskalaiset! Pyöräillessäni kotiin itkin koko matkan ja ajatttelin ruoan pois heittämistä mutta en pystynyt siihen. Tarkoituksenani oli oksentaa kaikki ulos mutta kun olin saanut ne syötyä katsellessani suurinta pudottajaa (ironic, isn't it?) sammuin vain sohvalle ja kaikki paska jäi sisälleni.

Aamulla herätessäni oli paskempi olo kuin pitkään aikaan. Päätin aloittaa sairaaladieetin ja kävin kaupassa ostamassa siihen tarvittavat ruoat. Osan jätin kuitenkin pois etten söisi liikaa. Jaoin keiton ja muut siihen kuuluvat syömiset päiväannoksiin riviin jääkaappiin, jotta heti aamulla näkisin mitä tänään saa syödä. Alussa kaikki menikin ihan hyvin, mutta lauantaina olin kaverillani katsomassa leffoja (sama jätkä josta kerroin aikaisemmin, se joka totesi minun lihonneen) ja söin pienen palan jätskiä enkä siellä kehdannut oksentaa. Jäin siis yöksi. Onneksi olin syönyt aiemmin päivällä vain yhden lautasellisen sitä keittoa.

Sunnuntaina taas toinen kaverini tuli meille ja söimme myös jätskiä. Kaveri onneksi lähti kotiin ja sen jälkeen minulla ja vessanpöntöllä oli oikein mukavaa. Eilen kävi kuitenkin jotain mitä ei ole ikinä tapahtunut. Ennen olen aina oksentanut vain jos olen "vahingossa" syönyt jotain väärää/liikaa. Nyt kuitenkin menin kauppaan sillä mielellä, että mitä olisi helppo oksentaa. Halusin vain ahmia. Ostin kaksi litraa jätskiä, irtokarkkeja, light cokista ja ison uunituoreen leivän. Kun pääsin kotiin, levitin ostokseni pöydälle ja lappasin ruokaa sisääni niin kauan, että enempää ei enää mahtunut. Oksentamisen jälkeen sama rumba uudestaan, kunnes kaikki ruoka pöydältä oli kadonnut. Sitten itkin.

En todellakaan olisi halunnut sitä. Haluan täydellisen itsekurin, jolloin tuollaisia repsahduksia ei edes voisi tulla. Haluan laihtua olemalla syömättä. Illalla söin vielä vähän sitä keittoa ja kaksi persikkaa, niin kuin minun olisi alunperin pitänytkin. Päätin, että tänään pidän tauon tuosta dieetistä. En syö mitään ja saan juoda vain vettä ja vihreää teetä. Jos illalla tuntuu että tarvitsen jotain sisääni saan ottaa vähän cokista tai valion mehukeittoa.

Tein itselleni (th)inspiraation lisäämiseksi punaisista helmistä rannekorun, joka roikkuu nyt peilinkulmasta. Vaikka en sitä saakaan käyttää, muistuttaa se minua olemaan syömättä, sillä jos syön, en ikinä saa käyttää sitä.