all the crazy shit I did tonight

Kiitos kannustavista kommenteista <3 Ne auttaa mua tosi paljon "eteenpäin".

Ilta meni siis paremmin kuin hyvin. En syönyt mitään. Join bileissä vajaan pullon valkoviiniä ja yhden karpalolonkeron, yhden drinkin ja lonkeron baarissa. En ikinä laske kaloreita alkoholista joten... Tavoitetta enemmän tuli ikävä kyllä juotua. Tanssin kuitenkin suht paljon eli se korvaa vähän tuota juotua energiaa.

Koska rahatilanne oli vähän heikko kävelin baarista kotiin. Vajaa seitsemän kilometriä. Nakkikioskille asti seurana oli kaksi jätkää joista toinen ruoan jälkeen kääntyi kotiin päin kävelemään saman matkan kuin olimme jo kävelleet baarista snägärille :) Kioskin myyjä tarjosi minulle ilmaiseksi hampurilaista mukaan mutta pysyin lujana ja kieltäydyin. Siitä eteenpäin jatkoin matkaa toisen jätkän kanssa vielä pari kilsaa kunnes risteyksessä käännyimme eri suuntiin. Meillä oli kivaa ja juttu luisti.

Nyt nukkumaan kun kellokin lähenee jo viittä. Huomenna sitten sitä esseen kirjoittamista.. Huoh.

blue smoke & sleepless night

Eilinen nukkuminen puoli kuuteen kostautui sitten yöllä.. neljän aikaan olin vielä aivan pirteä mutta yritin silti nukkua. Aikani sängyssä pyörittyäni päätin ettei siitä tulee mitään. Nousin ylös, kokeilin muutamat vanhat farkut. Ne sopivat vähän paremmin kuin kuukausi sitten. Kävin tupakalla ja jumppasin vielä vähän. Päivällä olin tehnyt 100x suorat ja vinot vatsalihakset molemmille puolille, alavatsoja 150, kylkiä 50 molemmille puolille, 50x sisä- ja ulkoreidet molemmilla jaloilla, 50 pakaraliikettä molemmilla puolilla + venyttelyt. Yöllä tein samat ja lisäksi vielä sata lantionnostoa. Sitten menin takaisin nukkumaan kellon ollessa noin puoli kuusi. En nukahtanut vieläkään kunnolla mutta jossain vaiheessa olin onneksi sammunut. Heräsin lopulta kahdeltatoista eli sain nukuttua vajaat kuusi tuntia.

Nyt juon aamukahvia ja äsken kävin tupakalla. Tämän jälkeen luvassa kämpän siivous. Sitten vähän taas jumppaamista, suihku ja laittautuminen. Pitäisi käydä tänään apteekissa hakemassa buranaa ja perusrasvaa, alkosta valkoviiniä illaksi, kaupasta jotain bileitten nyyttäripöytään, kurkkupastilleja, ehkä tupakkaa, riippuu kuinka paljon tuossa askissa on jäljellä. Jos ja kun tuosta jää vielä aikaa pitäisi lukea yhtä kirjaa koulua varten, essee siitä piti palauttaa keskiviikkona ja tapani mukaan olen taas ajoissa :D Kuuden aikoihin pitäisi lähteä.

Eilinen meni taas ihan perseelleen. Söin sittenkin ja söin vielä vähän lisääkin, oksensin, join vettä, söin vieläkin, oksensin niin kauan että kurkku tuntui kuolevan. Join vielä paljon vettä. Onneksi tänään aamulla maha ei ollu hirveä turvonnut. Ja aamukahvi, tupakka ja liikunta saa onneksi vatsan toimimaan eli iltaan mennessä olon pitäisi olla suht fine. Toivottavasti. Tänään onneksi syömättömyyspäätös pitää. En ikinä syö jos illalla on menoa, en halua eikä tee mieli, haluan vain näyttää parhaimmaltani.

Nyt pari iltaa, oikeastaan keskiviikosta lähtien on ollut tosi paska fiili henkisesti. Olen itkenyt enemmän kuin pitkiin aikoihin. Haluaisin niiiin paljon puhua kaikesta jollekin. Mutta kun alan käydä kavereita läpi, en löydä ketään jolle voisin puhua. Vanhassa kaupungissa asuvista kavereista en ole kellekään puhunut näistä asioista enkä halua nytkään. Hei arvatkaa mitä, olen ollut henkisesti ihan rikki koko sen kolme vuotta kun ollaan tunnettu, pidän naamalla feikkihymyä koko ajan enkä ole kertonut totuutta. Eikö olenkin kivaa? Ei, en voi puhua heille. Olen koko syömisvammailuhistoriani aikana puhunut tästä vain kahdelle, ehkä kolmelle ihmiselle. Yksi heistä oli paras ystäväni ennen kuin hän alkoi seurustelemaan. Nykyään nähdään tosi harvoin enkä enää kerro hänelle mitään henkilökohtaisia asioita. Tästä asiasta puhuin hänelle kerran lukion ensimmäisen vuoden keväällä yhtenä iltana kun olin aivan maassa. Avauduin kaikesta ja hän lohdutti. Tuon illan jälkeen hän ei ole ottanut asiaa kertaakaan esille, enkä minäkään halua, se tuntuisi vain huomion kerjäämiseltä.

Viime keväänä avauduin oksentelusta kännipäissäni parille ihmiselle, mutta heille en voi tästä puhua, sillä vakuutin heidät kesällä etten enää leiki ruoan kanssa. Nyt jos kertoisin että kaikki on mennyt taas pahemmaksi, toinen heistä ehkä kertoisi siitä muille kavereilleni. Toiseen kyllä luotan, mutta häneen en ole ollut lukion jälkeen enää yhteydessä hirveästi muuton takia.
Viimeisenä jäljelle jää yksi jätkä, kehen tutustuin joskus 15-vuotiaana. Hänelle olen alusta asti puhunut kaikesta. Ei vain nähdä hirveän usein, oikeastaan ei ikinä. Näiden neljän vuoden aikana ollaan nähty kunnolla ehkä alle kymmenen kertaa. Soitellaan ja tekstaillaan kyllä usein. Hän ymmärtää tilanteeni ja tietää mitä sanoa missäkin kohdassa. En vain haluaisi vaivata häntä taas näillä asioilla.

Päädyin kuitenkin laittamaan hänelle viestin torstai-iltana, että helvetti on taas päässyt irti, pahempana kuin aikoihin. Hän ymmärsi, lohdutti, sanoi että riitän tällaisenä, että voisin mennä sinne yöksi jos asuisin vielä siellä päin. Sanoi oikeat asiat, jälleen kerran. En tiedä mitä tekisin ilman tuota jätkää. Täällä blogissa tiedän että tekstejäni lukevat ovat samassa tilanteessa, ymmärtävät. Mutta on ihan eri asia saada tuollainen kommentti tämän maailman ulkopuolelta, joltain joka oikeasti tuntee sinut.

Blogista on kyllä viime aikoina tullut oikea henkireikäni. Pakko päästä lukemaan, mitä muille kuuluu, päivittämään mitä minulle kuuluu. Koska, kukaan muu ei voi oikeasti ymmärtää.

stay strong beauties <3

pää räjähtää

reverse thinspo..

Tänään en mennyt kouluun enkä minnekään muuallekaan. Heräsin vasta tunti sitten, sillä järkyttävä migreenikohtaus iski aamulla kun olisi pitänyt herätä. Naama täyteen särkylääkkeitä siis ja takaisin nukkumaan. Kurjaa, ei ole pitkään aikaan ollut noin pahaa. Tuntui että pää räjähtäisi, silmiä ei voinut pitää paria sekuntia kauempaa auki ja oksetti koko ajan. Nyt sentään helpotti jo vähän.

Mutta ei jotain pahaa ellei hyvääkin. Ei ainakaan ole tehnyt mieli syödä mitään eikä tee vieläkään. Jos illemmalla olo muuttuu voin ottaa sitä jogurttia ja mehukeittoa. Ja huomenna ei mitään.

Nyt kun sain kahvia ja tupakkaa fiilis on jo parempi. Kohta voisin jumpata vähän, lenkille en viitsi enää lähteä sillä nyt siellä on kaikki koiranulkoiluttajat liikkeellä. En tykkää jos muut näkevät kun puhisen pururadalla. Ja on sen verran heikko olo vielä etten uskalla tänään rehkiä enempää.

Ihanaa viikonloppua kaikille lukijoille <3

oops I did it again

Tiistai tosiaan.. teiän neuvot oli hyviä ja niin mun ois pitäny tehdä. Mutta. Koulussa söin sitten illalla neljä karjalanpiirakkaa. Okei, ei välttämättä hirveän paha, mutta huono silti. Mutta. Sen lisäksi join neljä siideriä ja yhden bissen. Ja vaikka lupasinkin laskea taas kaloreita niin tuolta illalta en uskalla. Jos luulette että tuo oli paha, niin lukekaapa seuraava: Aamulla kun heräsin, huomasin, että paistinpannu oli käytettynä liedellä, vieressä tyhjä kanapaketti, papupurkki ja makaronipussi. Siis anteeksi mitä?! En muista syöneeni yöllä kotiin tultuani mitään mutta todisteet puhuvat puolestaan.. Kauhea vitutus siitä vieläkin.

Keskiviikkona kun heräsin päätin, että nyt en sitten syö. Hyvin meni iltaan asti, kavereita tuli käymään ja syötin niille cosmon mukana tulleet karkit. Kun ne lähti siinä yhdeksän aikaan ajattelin että voisin sittenkin syödä ananasmurskaa ja rahkaa. Otin ne lautaselle ja tajusin kuinka kivaa syöminen onkaan. Nälkä ei ollut, ei tehnyt edes mieli ruokaa. Mutta. Silti tilasin alakerrasta pizzan. Tungin koko saatanan rasvalätyn sisääni ja mia tuli taas käymään.

Tänään sama. Erehdyin käymään kaupassa ja ostin ties mitä paskaa. Söin ilman mitään tunteita ja päästin mian taas vierailulle. Kaikki oli niin helppoa. Sama tuttu tunne. Helpotus, kun ruoan saa ulos. Epämääräinen moska vessanpöntön pohjalla. Silmistä vuotava vesi. Onnellisuus.

En halua takaisin tuohon. Olin oksentamatta monta kuukautta. Päätin etten tekisi sitä enää täällä uudessa paikassa. Toisin kävi. Nyt on toisaalta paska fiilis, toisaalta hyvä. En tiedä miten jatkaisin. Tällä hetkellä suunnitelma on etten syö huomenna kuin korkeintaan jogurttia ja sitä mustikkakeittoa, lauantaina en mitään kun on ne bileet. Jos tuo päätös pitää ei tule oksennuksen tarvetta. Katsotaan sitten uudestaan.

Näiltä kolmelta päivältä ei nyt ole kaloreita ylhäällä, kun en ole varma mitä olen syönyt ja kuinka paljon olen saanut ulos.

Huomenna on parempi päivä, pakko olla. Eihän tässä muuten olisi mitään järkeä.

Ja tervetuloa uudet lukijat <3

rainy morning

Kuka haluaa arvata meninkö aamulla sinne lenkille ? No enpä tietenkään. Heräsin kyllä puoli seitsemältä mutta vilkaisu ulos sai minut kaivautumaan peiton alle tiiviimmin. Päätin siellä maatessani että kun tulen koulusta kotiin, käyn pienellä lenkillä, teen vähän lihaskuntoa ja venyttelen. Sitten suihkuun ja takaisin koululle.

Se on kyllä vielä arvoitus, miten syön illalla. Teenkö alkuperäisen suunnitelman mukaan ? Syönkö koululla mutta en kotona ? Pidänkö huomenna paaston ? Ja saankö juoda siellä yhtään ?

Jos joku jaksaisi kertoa mielipiteensä olisin todella kiitollinen ! :)

Nyt tämä norsu raahaa perseensä ja kahvikuppinsa parvekkeelle, polttaa aamutupakan ja lähtee kouluun. Iloista tiistaita kaikille ! <3

welcome hell, welcome new better life !

Taas se alkaa. Kolmen vuoden tauon jälkeen. Alan taas laskea kaloreita. Tein sitä koko yläasteen ja vielä lukiossakin. Sitten lopetin ja aloin elää "normaalisti". Hetken se toimi, mutta nyt taas tajuan että onnistuakseni helvetin täytyy taas alkaa. Ei tästä muuten tule mitään. Aion nyt myös kirjata syömiseni tunnollisesti tännekin, vaikkei ketään kiinnostaisikaan :D

Tänään siis syöty:

4 kuppia kahvia rasvattoman maidon kanssa 42kcal
1 kuppi kahvia kevyt maidon kanssa 15kcal
350g maustamatonta jogurttia 157,5kcal
2dl mustikka mehukeittoa 16kcal
21 viinirypälettä 134kcal

Yhteensä siis 364,5kcal

Mielestäni aika hyvin. Huomenna suunnitelman mukaan ananasmurskaa ja maitorahkaa. Harmi vain että meillä on koululla huomenillalla jokin tapahtuma, jossa saa ruokaa ja juomaa, siis jotain epäterveellistä ja alkoholia. Saa nähdä miten käy. Yleensä olen siellä juonut ainakin kolme siideriä ja vielä syönytkin jotain. Viimeksi täytettyjä croissanteja. Tiedän, että siinä tilanteessa kun muut syövät, on todella vaikea kieltäytyä. En halua pilata tätä viikkoa nyt tuolla kun on muuten niin selvät suunnitelmat. Ehkä jos pidän keskiviikkona paaston enkä syö puuroa ? Tai sitten jätän tuon ananasrahkan väliin. Täytyy vielä punnita vaihtoehtoja. Any ideas ?

Tänään mun piti herätä aikaisin jotta ehtisin lenkille ja venytellä. Sänky voitti ja nukuin pitkään. Käveltyä tuli hyötyliikunnan muodossa kuitenkin jonkin verran. Huomenna voisin koittaa herätä kun menen vasta kymmeneksi. Saa nähdä. Keskiviikkona ei ole onneksi koulua niin ehdin lenkille.

Ekan päivän jälkeen viikko näyttäisi onnistuvan. Söin vasta yhdeksän aikaan tuon kaiken kun tulin kotiin. Ei kyllä ollut nälkä mutta ajattelin että jotain pitäisi syödä ettei yhdentoista aikaan tule ahmimiskohtausta. Nyt olen ihan täynnä.

Uusi viikko, uusi elämä, uusi laihempi fattie.

Toivottavasti muillakin lähti viikko hyvin käyntiin ! <3

will I ever be good enough ?

Nyt kaikki tuntuu taas niin turhalta. Syöty on ihan liikaa. En edes kehtaa luetella mitä kaikkea olen ahtanut sisääni. Nyt kaapeista löytyy onneksi vain ananasmurskaa, mehukeittoa, purkki maitorahkaa, maitoa, maustamatonta jogurttia, riisikakkuja, pakastemarjoja, puuroryynejä, papuja ja marinoimatonta kanaa. Niillä pärjään toivottavasti lauantaihin asti.

Tässä ensi viikon suunnitelma, toivottavasti siinä pysytään:
maanantai: kahvia, mustikkakeittoa ja jogurttia
tiistai: kahvia, ananasmurskaa ja rahkaa
keskiviikko: kahvia, paasto tai puuroa ja marjoja
torstai: kahvia, kanaa ja papuja (tällöin on treenit)
perjantai: kahvia, 3 riisikakkua, puuroa, jogurttia, marjoja
lauantai: kahvia, muuten paasto (bileet!) + viiniä
sunnuntai: kahvia, riisikakkuja/ loput kanat ja pavut jos niitä on jäänyt

Eli näillä pitäisi mennä. En ole vieläkään saanut uutta pankkikorttia eli tällä hetkellä rahaa on vain röökiin. Jos se kortti tulee ensi viikolla voi tulla kyllä kiusaus käydä kaupassa.. Nyt kuitenkin kun kirjoitin tän suunnitelman tänne toivottavasti pysyn siinä! Koitan käydä myös ahkerammin lenkillä, haluan sen painon pois läskeistä, en lihaksista. Huomisen treenit on peruttu eli tanssimaan pääsen vasta torstaina.

Sain tänään maailman ihanimman uuden talvitakin <3 se vaan saa perseen näyttämään suuremmalta kuin se onkaan eli sekin inspaa laihtumaan.

Katselin tänään taas itseäni kunnolla peilistä. En tajua miten voin näyttää niin kamalalta. Tummat silmänaluset, ruma nenä, luonnottoman suuri alahuuli, naama muutenkin läikykäs. Kun katsoo alemmas tilanne näyttää vielä pahemmalta: solisluut eivät näy niin paljon kuin pitäisi, kainaloiden kohdalta pursuaa läskiä (milloin tämä tapahtui ?!), maha turvottaa enemmän kuin pitkään aikaan, jenkkakahvatkin tuntuvat suurentuneen, reidet koskevat toisiaan, perse on menettänyt muotonsa.. tuntuu että mulla on läskiä polvissakin.

En todellakaan pidä itsestäni. En siedä tätä olotilaa. Miksi kukaan haluaisi olla tällaisen valaan kanssa ? En ole ikinä seurustellut kunnolla. On ollut vain yhden yön juttuja. Kännissä en jaksa välittää vaikka joku näkisikin ihraiset reiteni. Mutta ei mitään pitkäaikaisempaa. Jossain vaiheessa laitan aina portit kiinni enkä anna toisen koskettaa. Ajattelen vain koko ajan vartaloani, joka ei ole täydellinen. Mutta koska se on sitä ? Will I ever be good enough ?

Näihin pohdintoihin lopetan tämän viikon. Toivottavasti huominen tuo tullessaan jotain parempaa - meille kaikille <3