will I ever be good enough ?

Nyt kaikki tuntuu taas niin turhalta. Syöty on ihan liikaa. En edes kehtaa luetella mitä kaikkea olen ahtanut sisääni. Nyt kaapeista löytyy onneksi vain ananasmurskaa, mehukeittoa, purkki maitorahkaa, maitoa, maustamatonta jogurttia, riisikakkuja, pakastemarjoja, puuroryynejä, papuja ja marinoimatonta kanaa. Niillä pärjään toivottavasti lauantaihin asti.

Tässä ensi viikon suunnitelma, toivottavasti siinä pysytään:
maanantai: kahvia, mustikkakeittoa ja jogurttia
tiistai: kahvia, ananasmurskaa ja rahkaa
keskiviikko: kahvia, paasto tai puuroa ja marjoja
torstai: kahvia, kanaa ja papuja (tällöin on treenit)
perjantai: kahvia, 3 riisikakkua, puuroa, jogurttia, marjoja
lauantai: kahvia, muuten paasto (bileet!) + viiniä
sunnuntai: kahvia, riisikakkuja/ loput kanat ja pavut jos niitä on jäänyt

Eli näillä pitäisi mennä. En ole vieläkään saanut uutta pankkikorttia eli tällä hetkellä rahaa on vain röökiin. Jos se kortti tulee ensi viikolla voi tulla kyllä kiusaus käydä kaupassa.. Nyt kuitenkin kun kirjoitin tän suunnitelman tänne toivottavasti pysyn siinä! Koitan käydä myös ahkerammin lenkillä, haluan sen painon pois läskeistä, en lihaksista. Huomisen treenit on peruttu eli tanssimaan pääsen vasta torstaina.

Sain tänään maailman ihanimman uuden talvitakin <3 se vaan saa perseen näyttämään suuremmalta kuin se onkaan eli sekin inspaa laihtumaan.

Katselin tänään taas itseäni kunnolla peilistä. En tajua miten voin näyttää niin kamalalta. Tummat silmänaluset, ruma nenä, luonnottoman suuri alahuuli, naama muutenkin läikykäs. Kun katsoo alemmas tilanne näyttää vielä pahemmalta: solisluut eivät näy niin paljon kuin pitäisi, kainaloiden kohdalta pursuaa läskiä (milloin tämä tapahtui ?!), maha turvottaa enemmän kuin pitkään aikaan, jenkkakahvatkin tuntuvat suurentuneen, reidet koskevat toisiaan, perse on menettänyt muotonsa.. tuntuu että mulla on läskiä polvissakin.

En todellakaan pidä itsestäni. En siedä tätä olotilaa. Miksi kukaan haluaisi olla tällaisen valaan kanssa ? En ole ikinä seurustellut kunnolla. On ollut vain yhden yön juttuja. Kännissä en jaksa välittää vaikka joku näkisikin ihraiset reiteni. Mutta ei mitään pitkäaikaisempaa. Jossain vaiheessa laitan aina portit kiinni enkä anna toisen koskettaa. Ajattelen vain koko ajan vartaloani, joka ei ole täydellinen. Mutta koska se on sitä ? Will I ever be good enough ?

Näihin pohdintoihin lopetan tämän viikon. Toivottavasti huominen tuo tullessaan jotain parempaa - meille kaikille <3