Huoh, viimeisen postauksen jälkeen olen ollut kuin vuoristoradassa. Eli viime keskiviikkona lähdin kavereitteni kanssa illalla puistoon istumaan ja siitä vielä baariin. Pyöräilin kaupungille ja matkaa tuli yhteensä n.28km eli mielestäni aika hyvin. Illan aikana tuli juotua aika paljon mutta tanssin myös valomerkkiin asti. Repsahdus tulikin sitten kun lähdettiin baarista: kaverin piti saada ruokaa ja suunnaksi otettiin hese. Yritin sanoa etten tule ja että lähden kotiin. Olin kuitenkin aika kännissä joten suostuttelua ei loppujen lopuksi tarvittukaan niin paljon. Kun pääsimme heselle sisään päässäni napsahti (sillä olin syönyt päivällä vain vähän ananasmurskaa) ja vaikka olin ajatellut että otan korkeintaan pienet ranskalaiset otin kanahampurilaisen JA isot ranskalaiset! Pyöräillessäni kotiin itkin koko matkan ja ajatttelin ruoan pois heittämistä mutta en pystynyt siihen. Tarkoituksenani oli oksentaa kaikki ulos mutta kun olin saanut ne syötyä katsellessani suurinta pudottajaa (ironic, isn't it?) sammuin vain sohvalle ja kaikki paska jäi sisälleni.
Aamulla herätessäni oli paskempi olo kuin pitkään aikaan. Päätin aloittaa sairaaladieetin ja kävin kaupassa ostamassa siihen tarvittavat ruoat. Osan jätin kuitenkin pois etten söisi liikaa. Jaoin keiton ja muut siihen kuuluvat syömiset päiväannoksiin riviin jääkaappiin, jotta heti aamulla näkisin mitä tänään saa syödä. Alussa kaikki menikin ihan hyvin, mutta lauantaina olin kaverillani katsomassa leffoja (sama jätkä josta kerroin aikaisemmin, se joka totesi minun lihonneen) ja söin pienen palan jätskiä enkä siellä kehdannut oksentaa. Jäin siis yöksi. Onneksi olin syönyt aiemmin päivällä vain yhden lautasellisen sitä keittoa.
Sunnuntaina taas toinen kaverini tuli meille ja söimme myös jätskiä. Kaveri onneksi lähti kotiin ja sen jälkeen minulla ja vessanpöntöllä oli oikein mukavaa. Eilen kävi kuitenkin jotain mitä ei ole ikinä tapahtunut. Ennen olen aina oksentanut vain jos olen "vahingossa" syönyt jotain väärää/liikaa. Nyt kuitenkin menin kauppaan sillä mielellä, että mitä olisi helppo oksentaa. Halusin vain ahmia. Ostin kaksi litraa jätskiä, irtokarkkeja, light cokista ja ison uunituoreen leivän. Kun pääsin kotiin, levitin ostokseni pöydälle ja lappasin ruokaa sisääni niin kauan, että enempää ei enää mahtunut. Oksentamisen jälkeen sama rumba uudestaan, kunnes kaikki ruoka pöydältä oli kadonnut. Sitten itkin.
En todellakaan olisi halunnut sitä. Haluan täydellisen itsekurin, jolloin tuollaisia repsahduksia ei edes voisi tulla. Haluan laihtua olemalla syömättä. Illalla söin vielä vähän sitä keittoa ja kaksi persikkaa, niin kuin minun olisi alunperin pitänytkin. Päätin, että tänään pidän tauon tuosta dieetistä. En syö mitään ja saan juoda vain vettä ja vihreää teetä. Jos illalla tuntuu että tarvitsen jotain sisääni saan ottaa vähän cokista tai valion mehukeittoa.
Tein itselleni (th)inspiraation lisäämiseksi punaisista helmistä rannekorun, joka roikkuu nyt peilinkulmasta. Vaikka en sitä saakaan käyttää, muistuttaa se minua olemaan syömättä, sillä jos syön, en ikinä saa käyttää sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti