feeling empty

Otsikko ei siis todellakaan kuvasta fyysistä oloani, vaan henkistä. Eilinen meni hyvin syömättä. Mutta sitten.. Jätkän piti tulla tänne katsomaan Oscareita. Yleensä olen kotona kamalissa vanhoissa vaatteissa, mutta nyt olin laittanut itseni nätiksi, vähän siivoillut ja muutenkin fiilis oli hyvä. Kunnes puoli yhden aikaan tulee viesti, että häntä väsyttää niin paljon, että menee jo nukkumaan. Menin aivan sekaisin, huusin, hakkasin itseäni ja itkin, ajatukset kirkuivat päässäni "et kai sä hullu oikeasti luullut että se haluaisi olla sun kanssa? kuka tuollaista läskiä haluaisi? jos sitä kiinnostaisi, se olisi tullut väsymyksestä huolimatta! sä olet vaan niin vitun säälittävä, kato nyt itteäs!"

Mun pää ei kestä. Nyt kun luen tota tekstiä, tajuan, että olen oikeasti aika sekaisin. Kuka saa tuollaisen kohtauksen jonkun toisen takia? Kuka laittaa tuollaisen show'n pystyyn ilman katsojia? Minä, juuri minä. Fattie, joka ei osaa elää itsensä kanssa, ja vielä vähemmän muiden. Säälittävää.

Tuon jälkeen, joskus yhden aikaan, tein sitten kasviswokkia ja söin porukoiden tuomaa jäätelöä. Mun pitäisi oikeasti nyt löytää se parin vuoden takainen fiilis, eli kun ahdistaa ja masentaa, hukutan sen liikuntaan, musiikkiin, mihin tahansa muuhun kuin ruokaan. Milloin mä aloin ruokkia tätä pahaa oloa ruoalla? Siitä täytyy päästä eroon.

Tänään jää treenit väliin koska olen vielä sen verran kipeä, etten halua että tä pahenee tästä. Tekosyitä. Ruoaksi kasviswokkia ennen kello kahdeksaa. Täysjyvänuudeleita, kidneypapuja, kikherneitä, linssejä, tomaattia ja chiliä. Nukuin melkein koko päivän, koska valvoin Oscarien takia, eli ajattelin nyt pysyä hereillä koko yön, tehdä kouluhommia ja mennä huomenna aikaisin nukkumaan. Jos saisi tän rytmin taas vähän paremmaksi.

Porukat tosiaan toi tänne melkeen kahden viikon edestä ruokaa eilen ennen kuin ne lähti takaisin kotiin. Eipähän tarvitse käydä kaupassa pitkään aikaan. Viikon ruokalistan piti näyttää erilaiselta,  mutta muutin sen tuollaiseksi kun nyt noita ruokia löytyy kaapista. Tupakkaa pitäisi kyllä käydä ostamassa, vie nälkää vähän pois.

Tällaista tähän alkavaan viikkoon. Toivottavasti tekstissä on edes jotain järkeä. Yeah right. Katsotaan huomenna uudestaan.

Toivottavasti muilla on vähän positiivisemmat fiilikset. Ja hei! Ulkona alkaa jo lämmetä eli kohta on kevät ja kesä <3 silloin mä aion olla täydellinen.

if I only had a magic wand

Oon nyt siinä pisteessä, että juon yöllä kahden aikaan vihreetä teetä tabascolla maustettuna, jotta aineenvaihdunta nopeutuisi?

Juuri näin. Porukat tosiaan tuli torstaina tänne. Eivät siis ole mun luona, todellakaan, vaan hotellissa. Torstaina onnistuin välttämään niiden kanssa syömisen, mutta päivällä olin muuten jo syönyt pari paahtoleipää kananmunalla. Perjantaina käytiin kiinalaisessa syömässä. Paistettua riisiä, katkarapua ja vihanneksia. Illalla pizza hutin marghareta. En tiedä miksi päässä napsahti noin pahasti.

Nyt olen kipeä. Kurkku tulessa, yskittää koko aika ja nenä vuotaa. Olen siis pysytellyt kotona koko päivän, enkä joutunut ravintolaan syömään. Söin tonnikalaa, punaisia linssejä, pähkinöitä, kurkkua, appelsiinin ja kuivattuja luumuja. Kurkkukivun ja flunssan takia olen vähän joutunut luopumaan ykköspaheistani, kahvista ja tupakasta, ja nyt olen huomannut, ettei vatsa toimi ollenkaan ilman niitä, ainakaan ilman kahvia :( Siksi siis luumut ja nyt tuo tee ja tabasco. Haluan kaiken mahdollisen ulos.

Huomenna, tai tänään, miten sen nyt miettii, mutta sunnuntaina kuitenkin, mennään yhdelle kaverille tekemään koulujuttuja porukalla. Tarkoitus olisi kuulemma myös tehdä ruokaa ja syödä. En halua. En perjantain jälkeen. En todellakaan. Täytyy ehkä väittää, että olen vielä sen verran kipeä, ettei ruoka maistu. Se on ehkä jopa totta, sillä olo ei ole lähelläkään hyvää.

Huomisyönä tulee myös Oscar-gaala! Mulle ainakin yksi vuoden kohokohdista. Sen yhden pitäisi tulla tänne kattomaan sitä, jos se on jo terve. Taas vain yksi syy lisää olla syömättä huomenna.

Huoh, ehkä pitäisi jo mennä nukkumaan. Sekava pää, sekavaa tekstiä. Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille, yritän kyllä päästä siitä oksentelusta, mutta aina se ei ole niin helppoa, kyllä te tiedätte.

Together we'll make it through somehow <3

eating just doesn't fit for me

Mun pää on ihan sekaisin. Ajatus ei kulje ja sen takia en ole tännekään pystynyt kirjoittamaan. Syömiset ei onnistu eikä liikkuminenkaan. Mikään ei toimi.

Perjantaina en syönyt mitään. Lauantaina kotona ananasmurskaa ja kaurahiutaleita, oksensin. Kaverin luona vähän pastasalaattia, kauhea morkkis. Join liikaa ja muisti meni loppuillalta. Sunnuntaina krapulamättöä: kanaa, ananasta, pastasalaattia ja karkkia. Tänään samaa salaattia ja loput karkeista sinkkuelämän kanssa, nyt alkaa herkkulakko. Söin ja join vettä ja lopulta oli niin paha olo, etten enää kestänyt. Oksensin. En osaa syödä normaalisti.

Huomenna en syö mitään. Keskiviikkona puuroa ja mehukeittoa. Torstaina porukat tulee tänne ja viipyy sunnuntaihin. Käydään varmaan ravintoloissa syömässä joka päivä. Muuta en niinä päivinä syö. Lauantaina olen kuitenkin koko päivän kiinni harrastusjutuissa eli silloin onnistun ehkä skippaamaan ruokailun. Maanantaina katson milla fiiliksillä ollaan.

Vaaka väittää edelleen, että paino olisi tippunut. Jenkkikset tuntuvat ehkä vähän pienemmiltä. Miksi musta silti tuntuu niin isolta ja rumalta ?

Toivottavasti teillä menee paremmin. Ja tervetuloa uusille lukjoille <3

what if life just isn't worth it ?

Söin koulussa keskiviikkona ja torstaina.

Torstaina söin myös kotona ruisleipää.

Tänään en syönyt.

Enkä syö huomenna

Vaaka väittää, että olen laihtunut.

En usko sitä.

Haluan vain nukkua pois, kevyempänä kuin tänään heräsin.

Ehkä minut sitten huomattaisiin.

I'm never good enough.

hello old friend

Pitkä tauko, ei paljoa kerrottavaa. Olisin postannut jo eilen, mutta oli ystävänpäivä, ja se masensi.

En luota mun vaakaan enää. Koko viikonloppu tuli syötyä ilman tunnon tuskia porukoilla, silti paino näytti eilen vähemmän kuin ennen mässäilyjä. Täytyy syödä vähemmän.

Tämä viikko mennään pitkälti puurolla ja niillä ruoilla mitä täältä löytyy, ei ole rahaa käydä kaupassa. Eilen pahaan oloon tuli syötyä enemmän kuin laki sallisi. Karkkia, keksejä ja pizzaa. Oksensin. Pitkästä aikaa. Ei enää pitänyt Kerroin siitä kaverille. Hän sanoi, että tä mun syömisvammailu satuttaa häntä, tekee surulliseksi. Kyllä mä sen tiedän. Satutan aina muita mun omilla väärillä ratkaisuilla. Mun ois parempi elää yksin, eristettynä tästä muusta maailmasta.

Tänään söin sittenkin puuroa, mustikkakeittoa ja soijajuomaa ja pidän huomenna sen paaston.

Nyt on kauhea stressi kaikista kouluhommista, työnhausta ja ihmissuhteista. Niin kuin sanoin eilen kaverillekin,  tä on ainut asia mitä voin kontrolloida edes jotenkin kun kaikki muu kaatuu. Tä pitää mut "selväjärkisenä".

Huomenna lisää kuulumisia. Tsemppiä teille, rakkaat <3

stuck in the moment

Tulipas taas pitkä tauko.. Lauantaina siis söin ananasrahkaa ja sitä mustikkajuomaa. Sunnuntaina en muuten mitään, mutta illalla ennen baariin menoa repäisin kaverin kanapizzasta pienen palan. Tämän viikon aikana oli tarkoitus syödä kalaa ja vihanneksia. Rahat on kuitenkin ollut aika vähissä niin olen nyt pari päivää syönyt meksikolaista papukeittoa: kidneypapuja, tomaattimurskaa, etikkaliemessä olevia paprikoita, nam <3

Tänään mustikkakeittoa ja sitä samaa juomaa kuin lauantaina. Huomenna ei toivottavasti illalla mitään, koska olisi yhet bileet. Viikonloppu porukoilla, eli silloin sunnitelma onnistuu, kalaa :)

Nyt on niin paljon kaikkia koulujuttuja, että aikaa liikunnalle ei oikein ole löytynyt. Siksi paino junnaakin samoissa luvuissa, tuntuu etten pääse eteenpäin :( Toivottavasti ensi viikolla saisin se alemmas, ja ehkä uskaltaisin ilmoittaa sen täälläkin.

Kevätfiilis meni eilen vähän pilalle lumipyryn takia, mutta nyt aurinko paistaa taas, eli ehkä kohta ulkona voi liikkua jo vähemmissä vaatteissa. Olettaen tietysti että mulla on silloin se unelmakroppa, jonka uskaltaa näyttää muillekin..

'cause you're the only person who knows what a mess I really am.

Eilinen meni vähän pieleen. Söin tämänkin päivän salaattiannoksen, koska oli niin kauhea nälkä. Nyt aamupaino näytti liikaa, eikä mulla ole täksi päiväksi oikeen ruokaa. Vituttaa. Päätin että tänään syönkin sitten ananasrahkaa ja pakastemustikoista ja soijamaidosta tehtyä juomaa. Huomennakin mustikkajuomaa jos sitä jää. Huomenillalla olen pienempi, kauniimpi. Toivottavasti.

Mulla on yläasteajoilta tasan yksi ystävä, joka tietää kaikki mun ongelmat eikä ole jättänyt mua. Välillä kun iskee niin kauhea ahdistus, että pää tuntuu räjähtävän ja tekisi mieli tehdä jotain mitä luultavasti katuisin myöhemmin, otan häneen yhteyttä. Tiedän, että olen itsekäs kun kaadan kaiken paskan jonkun toisen niskaan, kun oma pää ei kestä sitä. Yritän aina välillä kysyä miten hänellä menee, onko ongelmia, tyttöjä, mitään mistä hän haluaisi puhua. Ikinä en saa hänestä mitään irti. Viimeksi kun juttelimme ja avauduin tästä laihduttamisesta, sain ensimmäistä kertaa sen vastauksen, mitä olen pelännyt jo viisi vuotta: "Hei, voitaisko puhua jostain muusta?"

Siitä on nyt kaksi viikkoa. Päätin etten enää puhu tästä hänelle. Ei mulla oo mitään oikeutta sekoittaa toisenkin päätä mun ongelmien takia. Ei kenenkään tarvitse kärsiä mun seonneen mielen takia. Vuodatan kaiken tänne blogiin ja toivon, että joku välittää tarpeeksi kommentoidakseen.

Ehkä liian syvällistä kirjoitusta tähän aikaan päivästä, mutta joskus näinkin päin eikä vain samaa sepustusta ruoista. Huominen on parempi päivä, I promise.

villi perjantai-ilta, part two

Samoilla fiiliksillä kuin viime perjantainakin: ei mitään tekemistä. Sunnuntaina sitten, ehdinpähän tekemään jotain koulujuttuja.

Paino on näköjään vakiintunut ainakin tietyn rajan alapuolelle, mutta en kehtaa sitä vielä täällä mainita. Ehkä ensi viikolla...

Ei mulla muuten mitään ihmeellistä, ihanaa viikonloppua kaikille kahdellekymmenelle lukijalle <3

tiistai

Sulla ei oo nälkä.

Sä vaan haluat ruokaa.

Sä haluat monia asioita muttet saa niitä.

Miks ruoka ois poikkeus?

Tätä olen miettinyt nyt pari tuntia. Saanko syödä vai en? Ja jos kyllä, niin mitä ja koska? Ei kyllä pitäisi. Eihän siitä mitän haittaakaan ole? Mutta sä lupasit ettet syö tänään. Okei, en sitten syö.

Nyt valkkaria ja ootan kavereita. Ehkä sitten huomenna.

3 pieces of chocolate and other shit

Viikonloppu ei mennyt ihan niin mallikkaasti kuin piti. Lauantaina bileissä otin kolme palaa suklaata, pari siivua patonkia ja hieman pastasalaattia. Eikä ollut edes nälkä. Sunnuntaina kun kävin kaupassa nappasin mukaani nuudeleita ja kanaa. Söin ne illalla. Ehkä nuo voi vielä laskea tammikuun hairahduksiin? Paino ei ainakaan näyttänyt niistä hirveästi heiluvan suuntaan tai toiseen..

Tänään käytin varmaan pari tuntia laskeskellen, miten tulen pärjäämään kesällä ne kuukaudet kun kela ei mua elätä. Jos en nyt saa töitä niin aika tiukille menee. Siksi päätin vihdoinkin lopettaa sen tupakoinnin. MUTTA. Kaupassa iski kauhea karkkihimo, ja sepitin päässäni jo tuhat ja yksi syytä miksi saisin ostaa karkkeja, mm. on vielä tammikuu (mistä lähtien tammikuu on oikeuttanut syömään paskaa?!), tänään tulee sinkkuelämää, mulla on paha mieli. Sitten keksin. Jos ostan röökiä, mulla ei riitä rahat karkkeihin. Nyt se rakas aski sitten lojuu tuolla pöydällä ja aamu ei tule olemaan niin vaikea kuin ajattelin sen olevan.

Kävin kahden tunnin treeneissä ja käveltyä on tullut varmaan joku puoli tuntia. Syönyt olen papusalaattia niin kuin sivupalkista näkeekin. Kidneypapuja, ruskeita papuja, kikherneitä, salaatinlehtiä ja maissia. Koko viikko mennään tuollaisilla sekoituksilla, vähän muokkaillen. En vaan jaksanut viedä tuolta sivusta liikaa tilaa luettelemalla kaiken mitä salaatteihin tungen. Saatte lukea sen täältä tekstin juokosta :)

Lakkasin kynnet pinkeiksi ja mulla oli tänään aika nätti olo. Lihava, mutta nätti. Ja mähän laihdun koko aika, eli kohta sekin asia on kunnossa. Miksi musta silti tuntuu niin pahalta?